SDP ja vihreät mukana velkajarrusovussa, vasemmistoliitto ei

Hyrkön mukaan neuvoteltu malli ei ole kaikilta osin vihreiden tavoitteiden mukainen. Puolueelle olisi riittänyt EU:n vaatima minimitaso.

– Kun kävi ilmi, että sille ei ole mahdollista saada enemmistön tukea, niin ollaan pyritty siitä lähtien vaikuttamaan sen puolesta, että mallista tulisi kuitenkin mahdollisimman järkevä, Hyrkkö sanoo.

Hän sanoo, että malli olisi ilman vihreitä olennaisesti huonompi ja kireämpi.

– Voisi jopa sanoa, että tämmöisen velkajarrun sijaan tässä rakennetaan tällainen talouden turvavyö, Hyrkkö sanoo.

Mäkelä: Perussuomalaisista löytynee ymmärrystä

Osa eduskuntaryhmistä on kuitannut sopimuksen, mutta esimerkiksi perussuomalaiset ei ole.

– Uskon, että ymmärrystä löytyy, Mäkelä valotti perussuomalaisten kantaa.

SDP:n eduskuntaryhmä on päättänyt olla mukana velkajarrua koskevassa sovussa.

SDP:n Joona Räsäsen mukaan alkuperäiseen esitykseen on tehty varsin paljon muutoksia ja siltä osin esitys on liikkunut parempaan suuntaan.

– Asiantuntijoiden on nyt hyvä lähteä arvioimaan, täyttääkö tämä vaatimukset, joita työlle on asetettu. Keskeinen vaatimus on uskottava näkymä siitä, miten vastuullisesti Suomessa hoidetaan myös finanssipolitiikkaa, jotta hyvinvointiyhteiskunnan taloudellinen kestävyys turvataan myös pidemmällä aikavälillä.

Räsänen huomauttaa, että kompromissiesitys keskittyy tulevien vaalikausien tavoitteiden asettamiseen ja niiden määrittelyyn, ei keinovalikoiman rajoittamiseen.

– Jokainen puolue vasemmalta oikealle on myös sitoutunut EU:sta tuleviin finanssipoliittisiin sääntöihin ja sehän jo tulee raamittamaan huomattavasti tiukemmin tulevia vaalikausia kuin tämä parlamentaarisen työryhmän työ, Räsänen sanoi.

Hallitukset valitsevat sopeutuskauden pituuden

Neuvottelulähteiden mukaan velkajarrusovun lähtökohta on, että kaikkien eduskuntapuolueiden edustajista koostuva työryhmä sopii jatkossa rahoitusasematavoitteesta eli käytännössä sopeutustarpeesta aina ennen vaaleja neljäksi vuodeksi ja vaalikauden puolivälissä kahdeksaksi vuodeksi.

Se tarkoittaa, että eduskuntapuolueet asettavat tavoitteen sopeutuksen suuruudesta jo ennen eduskuntavaaleja. Kukin hallitus vuorollaan kuitenkin päättää keinot, joilla tavoitteeseen päästään.

Taloutta voidaan sopeuttaa menoleikkauksilla, veronkiristyksillä ja rakenneuudistuksilla.

Ensimmäinen parlamentaarinen työryhmä on määrä perustaa tässä kuussa.

Valtiovarainministeriön (VM) arvio sopeutustarpeesta ensi vaalikaudelle on neljän vuoden jaksolla 9,9 miljardia euroa tai jos käytetään seitsemän vuoden sopeutusjaksoa 6,4 miljardia euroa. Tässä perusskenaariossa on oletettu, että reaalinen kasvu on keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa.

Kyseessä on VM:n arvio siitä, mikä EU:n komission viiteura olisi vuonna 2027. Luvut voivat vielä muuttua.

Jokainen hallitus valitsee itse, ottaako se harteilleen neljän vuoden vai seitsemän vuoden sopeutuskauden.

Kahdeksan vuoden tarkastelujaksolla Suomen velkasuhteen pitäisi laskea keskimäärin 0,75 prosenttiyksikköä vuosittain. 

Alijäämä ei saisi olla suurempi kuin 2,5 prosenttia vuodessa ja jos alijäämäsuhde menee sen yli, hallituksen pitää ryhtyä toimiin.

Ensi kaudelle ja tämän hetken arvion mukaan myös vaalikaudelle 2031–2035 sopeutuksen raamit tulevat EU-säännöistä. Kansallinen osa ja 0,75 prosenttiyksikön velkasuhteen vähennystahti tulee voimaan 2031, mutta tällä hetkellä arvio on, että EU-säännöt ovat Suomelle tätä kireämpiä.

• 05:20
  Ursula von der Leyen

  Ursula von der Leyen jälleen epäluottamusäänestyksessä
• Eilen19:37
  Trumpin Yhdysvallat

  Trump horisee ja uhkailee – Matti Vanhanen toivottaa valtionjohdolle voimia: "Kuin trilleristä"
• Eilen18:29
  EU

  EU-parlamentti pani Yhdysvaltojen kauppasopimuksen jäihin
• Eilen17:47
  Gaza

  Oppositiojohtajat MTV:lle: Suomen pitää kieltäytyä Donald Trumpin kutsusta
• Eilen14:27
  Vienti

  EU:n maanviljelijöitä pillastuttanut jättisopimus viivästyy – joutuu tuomioistuimen syyniin
• Lataa lisää