Hallitus neuvottelee tänään koronatilanteesta ja pohtii valmiuslain nojalla annettujen toimivaltuuksien käytön jatkoa.
Katso yllä oleva video: Länsi-Pohjan suurella koronatartuntamäärällä ei ole yhteyttä Ruotsiin.
Valmiuslaki otettiin käyttöön maaliskuussa, kun koronatilanteen vakavuus alkoi käydä ilmeiseksi.
Sen nojalla on otettu käyttöön monia koronan torjuntaan tarkoitettuja määräyksiä, kuten Uudenmaan eristäminen, yleisötilaisuuksien rajoittaminen, koulujen ja ravintoloiden sulku. Osa rajoituksista on purettu, mutta monet ovat vielä voimassa.
Kaikki koronan tuomat rajoitukset eivät perustu valmiuslakiin, vaan niitä on annettu myös esimerkiksi tartuntatautilain nojalla.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei sunnuntaina Pääministerin haastattelutunnilla ennakoinut tulevia päätöksiä vaan totesi, että ne tehdään asiantuntijoiden arvioiden perusteella.
Lue myös: Loppuuko poikkeustila maanantaina? – Apulaisprofessori arvioi: ”Poikkeusolojen päättäminen on käsillä”
Samalla seurataan myös miten Suomen tartuntamäärät ja sairaalahoidossa olevien määrät kehittyvät.
– Tietenkin me kaikki toivomme, että epidemiatilanne paranee ja että pääsemme pois poikkeuksellisista oloista, Marin sanoi.
Päivän neuvotteluissa on esillä ainakin hoitohenkilökunnan asema, eli ovatko hoitajien ja lääkärien työvelvoitetta koskevat määräykset vielä tarpeen.
Asetuksella on asetettu hoitohenkilökunnan työaikaa, vuosilomia ja irtisanomisoikeuksien koskevia rajoituksia.
Nämä määräykset otettiin käyttöön kun pelättiin, että terveydenhoitojärjestelmä ylikuormittuisi koronaviruksen levitessä.
Tästä ei ole näkynyt merkkejä, vaan tartuntamäärät ovat pysyneet melko hyvin kurissa, eikä hoitopaikoista ole ollut pulaa.