Hallitus kokoontuu huomenna ratkaisemaan, puretaanko koronaviruksen takia asetetut poikkeusolot. Suomessa otettiin valmiuslaki käyttöön 18. maaliskuuta.
Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiaisen mukaan poikkeusolojen jatkamisen perusteita on arvioitava hallitukselle annettujen tietojen perusteella.
Rautiainen uskoo, että perustuslakivaliokunnan antamien lausuntojen, sekä yleisen ymmärryksen ja tiedon pohjalta voidaan kuitenkin jo arvioida tulevaa.
– Kyllä me olemme hyvin lähellä sitä tilannetta, jossa poikkeusolojen päättäminen on käsillä.
Tukena tavallinen lainsäädäntö
Poikkeusoloista luopuminen tarkoittaisi käytännössä sitä, ettei valmiuslakia voida enää soveltaa. Rautiaisen mukaan tämä ei tavallisen suomalaisen kannalta tarkoita vielä paljoa.
– Valtaosa niistä toimenpiteistä, jotka ovat olleet tai ovat edelleen käytössä, on säädetty muilla perusteilla, kuin valmiuslakia soveltaen.
Rautiainen muistuttaa, että maaliskuun puolessa välissä käyttöön otetuista, erilaisista toimenpiteistä suurin osa on luonteeltaan suosituksia. Sen sijaan valmiuslaista on viime aikoina ollut käytössä enää vain vähän elementtejä.
– Toimenpiteitä on toteutettu myös aivan tavallisella lainsäädännöllä. Esimerkiksi tartuntatautilaki on ollut keskeinen työkalu.
Onko valmiuslaista ollut hyötyä?
Maaliskuussa käyttöön otetun valmiuslain hyödyt ovat Rautiaisen mukaan vielä toistaiseksi epäselvät. Valmiuslain järeimpiin työkaluihin lukeutui muun muassa Uudenmaan rajojen sulkeminen.
Rautiainen uskoo, että valmiuslain käyttöönoton merkitys on ollut monella tapaa Suomelle henkinen. Valmiuslaista aktivoitiin esimerkiksi terveydenhoitohenkilöstön työvelvoitteen käyttöönottomahdollisuus, mutta siihen ei lopulta jouduttu turvautumaan.
– Siirtymällä valmiuslain soveltamiseen on varmaankin koettu, että meidän on otettava esimerkiksi sitä etäisyyttä muihin. Kiinnostava kysymys jatkoa ajatellen on se, olisiko nämä hyödyt voitu saada aikaan ilman, että sukellettiin sinne valmiuslain maailmaan.
Kehitys jatkuu tulevaisuudessa
Koronavirusepidemian aikana hyödynnetyn valmiuslain toimivuudesta on käyty Suomessa keskusteluja.
Rautiaisen mukaan poikkeusolojen lainsäädännöstä keskusteltaessa on kiinnitettävä huomiota kokonaisuuteen, johon liittyy valmiuslain rinnalla olennaisesti muun muassa tartuntatautilaki ja koulupuolen lainsäädäntö.
Rautiaisen mukaan tavallisen lainsäädännön toimivuuteen tulee kiinnittää tulevaisuudessa huomiota.
– Koronakriisin yhteydessä on esimerkiksi havaittu, että meillä on erilaisia etäopetukseen liittyviä kysymyksiä järjesteltävänä. Tämä ei kuitenkaan kerro siitä, että valmiuslakia pitäisi kehittää, vaan siitä, että meidän jo suhteellisen vanhat perusopetuslain ratkaisut eivät ole tunnistaneet etäopetuksen maailmaa tarpeeksi.