Hallitus kokoontuu huomenna ratkaisemaan, puretaanko koronaviruksen takia asetetut poikkeusolot. Suomessa otettiin valmiuslaki käyttöön 18. maaliskuuta.
Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiaisen mukaan poikkeusolojen jatkamisen perusteita on arvioitava hallitukselle annettujen tietojen perusteella.
Rautiainen uskoo, että perustuslakivaliokunnan antamien lausuntojen, sekä yleisen ymmärryksen ja tiedon pohjalta voidaan kuitenkin jo arvioida tulevaa.
– Kyllä me olemme hyvin lähellä sitä tilannetta, jossa poikkeusolojen päättäminen on käsillä.
Tukena tavallinen lainsäädäntö
Poikkeusoloista luopuminen tarkoittaisi käytännössä sitä, ettei valmiuslakia voida enää soveltaa. Rautiaisen mukaan tämä ei tavallisen suomalaisen kannalta tarkoita vielä paljoa.
– Valtaosa niistä toimenpiteistä, jotka ovat olleet tai ovat edelleen käytössä, on säädetty muilla perusteilla, kuin valmiuslakia soveltaen.
Rautiainen muistuttaa, että maaliskuun puolessa välissä käyttöön otetuista, erilaisista toimenpiteistä suurin osa on luonteeltaan suosituksia. Sen sijaan valmiuslaista on viime aikoina ollut käytössä enää vain vähän elementtejä.
– Toimenpiteitä on toteutettu myös aivan tavallisella lainsäädännöllä. Esimerkiksi tartuntatautilaki on ollut keskeinen työkalu.
Onko valmiuslaista ollut hyötyä?
Maaliskuussa käyttöön otetun valmiuslain hyödyt ovat Rautiaisen mukaan vielä toistaiseksi epäselvät. Valmiuslain järeimpiin työkaluihin lukeutui muun muassa Uudenmaan rajojen sulkeminen.