Taloyhtiön kustannukset jaetaan yleensä yhtiöjärjestyksessä mainitulla tavalla. Yhtiövastike määräytyy yleensä asuinneliöiden tai osakemäärän suhteessa. Vedenkulutuksen osalta jakoperuste on kuitenkin usein erilainen. Kiemuroita selvittää Suomen Kiinteistöliiton lakimies Tiina Hallberg.
- Vesimaksujen osalta voi olla esimerkiksi luotettavaan kulutukseen perustuva peruste. Se voi olla joko mittarit, mikä on tietysti tyypillinen ja sinällään luotettava menetelmä, tai asunnossa asuvien henkilöitten lukumäärä.
Kuinka tarkkaan taloyhtiön on syytä seurata sitä, paljonko ihmisiä asunnossa asuu jotta vesimaksu määräytyy oikein?
- Lähtökohtana on aina maistraattiin tehty ilmoitus kyseisessä huoneistossa asumisesta. Isännöitsijä voi seurata tätä pyytämällä maistraatista otteen kiinteistöllä asuvista henkilöistä.
Korkeimman oikeuden päätöksen (KKO 2004:84) perusteella vesimaksua on maksettava asunnosta, vaikka ei asuisikaan siinä koko ajan. Henkilö asui kahdella eri paikkakunnalla ja käytti molempia huoneistoja asumiseen, mutta oleskeli pidempiä ajanjaksoja nimenomaan eri paikkakunnalla. KKO korosti ratkaisussaan nimenomaan sitä, että vesimaksut on maksettava, vaikka olisi asunnosta poissa pidemmänkin aikaa kesälomalla tai töiden takia.
- Vesimaksulla pitäisi kattaa kaikki vedestä aiheutuvat kustannukset - niihin sisältyy raakavettä, jätevettä, lämmityksestä aiheutuvia kustannuksia.
Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole minkäänlaista mainintaa vesimaksusta, kuinka silloin toimitaan?
- Niissä se voi perustua ihan vapaaehtoiseen maksuvelvollisuuteen. Jos osakkeenomistajat eivät jossain vaiheessa enää halua suorittaa tämmöistä vapaaehtoista maksua, se sisällytetään yleensä ihan normaaliin hoitovastikkeeseen.
Yhtiöjärjestyksessä mainitun vastikeperusteen muuttaminen edellyttää yleensä paitsi kahden kolmasosan enemmistöpäätöstä yhtiökokouksessa myös kaikkien niiden osakkeenomistajien suostumusta, joiden maksuvelvollisuus muutoksen johdosta nousisi. Vesimaksun osalta kaikkien suostumusta ei kuitenkaan välttämättä tarvita.
- Silloin kun otetaan perusteeksi nimenomaan luotettava mittaus - esimerkiksi juuri vesimittarit tai huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärä - se voidaan tehdä aivan normaalilla yhtiöjärjestyksen muutosenemmistöllä. Silloin ei vaadita osakkeenomistajien erillisiä suostumuksia.
(JKA 30.1.2005)