(Warner Music Finland)
Vesku Loiri innostui ideasta levyttää Johnny Cashin American Recordings -tyyliin pelkistetty kokoelma suomirockin biisejä ja tuloksena oli mainio Ivalo. Tuon levyn tiimoilta antamissaan haastatteluissa Loiri kertoi projektin jatkuvan Inarilla jossain hamassa lähitulevaisuudessa. Nyt kiekko on valmis julkaistavaksi.
Levy jatkaa täysin Ivalon linjaa. On tuttuja ja vähän tuntemattomampia biisejä. Tunnetuimmat - joilla levyä on helppo myydä - ovat Ultra Bran Sinä lähdit pois, Eppujen Voi kuinka me sinua kaivataan, CMX:n Ruoste sekä Miljoonasateen Lapsuuden sankari. Versiot onnistuvat hyvin eikä tällä kertaa mukana ole biisejä, joissa Vesku joutuisi jarruttelemaan, kuten kävi Ivalon avausraidan Tästä asti aikaa kanssa.
Kovimmat vedot ovat J. Karjalaisen Keihäänkärki sekä Tuomari Nurmion Kurjuuden kuningas. Levyä kuunnellessa huomaa kuitenkin, että aika yksitoikkoinen tuotos on kyseessä. Kun lainakappaleiden viehätys ja kiinnostus haihtuu, jäljelle jää aika puuduttava levy. Ehkä Veskun olisi kannattanut ottaa sittenkin enemmän riskejä, kuten Angelin tyttöjen tuominen taustalle, joka nostaa kyseiset biisit ihan eri tasolle. CMX:n tuotannosta olisi löytynyt hienoja tekstejä todellisista menopaloista, joilla olisi saanut hieman kiinnostavamman tekeleen kuin valitsemalla bändin tunnetuimmat hitaat biisit (Ruoste ja Pelasta maailma) versioitavaksi.
Ei sillä, Inari ja Ivalo ovat mukavaa kuunneltavaa sopivissa annoksissa, mutta jos sarja jatketaan vielä trilogiaksi, niin päätösosaan pitää saada jotain repäisevämpää. Tämäntyylinen tarina on jo kuultu.
Teksti: Toni van der San