Eduskunta valmistelee Suomen Nato-päätöstä huolellisesti, mutta viivyttelemättä. Ja osin salaisesti. Se ei silti tarkoita sitä, että päättäjiltä pimitettäisiin tietoa, kirjoittaa politiikan toimittaja Vesa Kallionpää kommentissaan.
Eduskunnan Nato-päätökseen valmistautuminen jatkuu muun muassa puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnissa ainakin ensi viikon loppuun asti. Kokouksia ja asiantuntijakuulemisia on lähes päivittäin.
Usein esityslistassa on kohta jossa todetaan: "Päätetään perustuslain 50 §:n 3 momentin nojalla, että asian käsittelyyn osallistuvien valiokunnan jäsenten on noudatettava vaiteliaisuutta kuulemisen suhteen."
Tässä tapauksessa vaiteliaisuus tarkoittaa, että tieto on salaista. Kansanedustajat eivät voi kertoa siitä ulkopuolisille, eikä salattua tietoa voi sellaisenaan kirjata valiokuntien lausuntoihin tai ulkoasianvaliokunnan lopulliseen mietintöön.
Onko tietojen salaaminen joku juoni?
Tietojen salaaminen saattaa antaa aiheen epäillä, että koko Nato-päätöstä pyritään valmistelemaan salassa ja ohi demokraattisen päätöksenteon.
Salaaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että päättäjiltä pimitettäisiin tietoa. Pikemminkin päinvastoin.
Juuri se, että poliittisille päättäjille jaetaan tietoa, jota ei esimerkiksi turvallisuussyistä voi kertoa julkisuuteen, antaa päättäjille mahdollisuuden harkittuun päätöksentekoon.
Valiokuntien julkisiin lausuntoihin ja ulkoasianvaliokunnan mietintöön salaisia asioita ei voi suoraan kirjata, mutta niistä tehtäviä johtopäätöksiä voi toki muuten perustella. Tärkeintä tietenkin on, että poliittisilla päättäjillä on päätöksiä tehdessään ollut käytettävissään kaikki oleellinen tieto.