Mainos

Verkossa kuluttajia kiusaavat tilausansat ja tietojenkalasteluyritykset – uudempia ilmiöitä ovat virtuaalivaluutta- ja kiristysviestit

0:44
Facebookissa kiersi viime vuoden keväällä Prisma-huijaus, joka paljastui lopulta tilausansaksi.

Kuluttajia kiusaavat verkossa huijaukset, joilla yritetään houkutella heitä tilausansaan tai kalastella heidän tietojaan.

– Pääosin kyse on huijaussivuista, jotka on tehty näyttämään jonkin palvelun, esimerkiksi pankkipalvelun sisäänkirjautumissivulta. Kirjautumissivu onkin rikollisten hallussa, tietoturva-asiantuntija Juha Tretjakov Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta kertoo.

Tretjakovin mukaan tilausansassa henkilö luulee osallistuvansa esimerkiksi puhelimen arvontaan pienellä summalla, mutta sitoutuukin jonkin palvelun kuukausimaksuun.

Viime aikoina yritykset ja virastot ovat varoittaneet kuluttajia yritysten nimissä lähetetyistä huijausviesteistä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston asiantuntija Matias Kinnunen kertoo, että huijauksissa on käytetty yritystä mukailevaa tyyliä. Esimerkiksi elokuvateatteriketju Finnkinon ja Postin nimissä on lähetetty huijausviestejä.

Kinnusen mukaan huijausviestejä voi tulla eri kanavien välityksellä, esimerkiksi sähköpostitse, sosiaalisessa mediassa tai mainospalkeissa. Tretjakov kertoo, että huijausviestejä lähetetään paljon myös tekstiviestitse. Viestit vastaanotetaan älypuhelimeen, josta viestin voi avata verkkoon.

Kiristysviestit lisääntyneet

Uusimpia huijaustapoja ovat virtuaalivaluuttoihin liittyvät huijaukset, kertoo rikosylikomisario Marko Leponen keskusrikospoliisin kyberkeskuksesta.

– Kuluttajia joko ohjataan ostamaan tyhjiä tuotteita tai sijoittamaan virtuaalivaluuttoihin sellaisten toimijoiden kautta, jotka vievät sijoitetut rahat tai virtuaalirahat, Leponen sanoo.

Turvallisuustutkija Robin Eriksson tietoturvayhtiö F-Securesta kertoo, että tulevia uhkia pohtiessa on hyvä katsoa, mitä maailmalla tapahtuu. Ruotsissa ja Saksassa ilmenevät huijaukset rantautuvat vuoden tai parin päästä Suomeen. Esimerkiksi kiristysviestit ovat Erikssonin mukaan lisääntyneet Suomessa.

Tretjakov kertoo, että kiristysviestejä on esiintynyt viimeisen vuoden aikana. Huijari väittää esimerkiksi tunkeutuneensa tietokoneelle ja kuvanneensa koneen kameralla arkaluontoista materiaalia uhrista. Huijari vaatii lunnaita siitä hyvästä, että kuvia ei julkaista.

Leposen mukaan huijaustavat myös uudistuvat sitä mukaa, kun vanhat keinot eivät enää tehoa.

Huijausten kieliasu kehittyy

Suomen kieli on parantunut huijausviesteissä, minkä vuoksi huijaukset ovat aiempaa uskottavampia.

– Tämän päivän käännösrobotit ovat sen verran taidokkaita, että Suomen kielelle pystytään suhteellisen laadukkaasti ulkomaisista kielistä kääntämään, Leponen kertoo.

Kinnusen mukaan huijaussivujen kieli ei välttämättä ole yhtä oikeaoppista kuin yrityksen oikeilla sivuilla. Kieleen ei kuitenkaan tule välttämättä kiinnittäneeksi huomiota.

– Tarjouksen kyljessä voi olla aikaraja, jolloin siihen pitäisi tarttua. Ihmiset mieltävät sen niin, että heillä ei ole aikaa perehtyä nettisivuun, Kinnunen sanoo.

Tretjakov muistuttaa, että hyväkään kieliasu ei välttämättä vielä takaa viestin luotettavuutta.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja