Venäläisdroonien hyökkäykset siviilejä kohtaan ovat nousseet jälleen otsikoihin, kun Hersonissa kuvattu video paljasti droonin iskevän vihanneskauppiaaseen keskellä kaupunkia.
Venäjä on tappanut pelkästään Hersonin alueella sodan alusta alkaen yli sata siviiliä, joista valtaosa on kuollut drooni-iskuihin.
YK:n mukaan Venäjä on iskuillaan syyllistynyt toistuvasti sotarikoksiin.
Puolustusvoimien entisen tutkimusjohtajan, insinöörieversti evp:n Jyri Kosolan mukaan Venäjä on harjoittanut ihmismetsästystä alueella ja kyseessä on sille tyypillinen terrorisoiva sodankäyntitapa.
Droonisodankäynti laajentaa sodan vaikutuksia.
– Sota kaikkiallistuu. Se koskee kaikkia, ei vain sotilaita rintamalla, vaan koko yhteiskuntaa, sanoo Kosola.
Venäjä tekee tietoisesti sotarikoksia
Ukrainan Hersonin alueen sotilashallinto julkaisi maanantaina videon droonista, joka jahtasi ukrainalaista vihanneskauppiasta ja räjähti lopulta hänen vieressään. Mies haavoittui vakavasti.
– Päätellen tuosta panoksesta, sillä on yritetty etsiä sotilasajoneuvoja ja sotilaskohteita. Kun sotilaita ei ole löydetty, on turhautuneena isketty siviilin kimppuun, Kosola sanoo.
Lue lisää: Venäläisdroonin hyytävä jahti tallentui videolle – torikauppias pakeni henkensä edestä
Hän kertoo, että Venäjä ei kykene ottamaan räjähteellä varustettua droonia takaisin uutta tehtävää varten.
– Mikä tarkoittaa sitä, että se taistelukärki menee joko hukkaan tai sitten sillä ammutaan siviileitä ja tehdään sotarikoksia.
Siviili-iskujen tarkoituksena on hänen mukaansa rapauttaa ukrainalaisten taistelutahtoa.
– Paitsi että se on rikos, se on myös kustannusteknisesti älytöntä. Siviilistä ei ole mitään hyötyä vastapuolelle sodassa.
Kosolan mukaan mies selvisi drooni-iskusta, koska kyseessä oli panssarointien vaurioittamiseen suunniteltu ontelopanos eikä sirpaleammus.
– Ontelopanoksesta tulee sula metallisuihku, joka toistakymmentä kilometriä sekunnissa sulattaa tiensä panssarivaunun katosta läpi.
Venäjä operoi drooneja miehittämältään alueelta käsin.
– Iskun paikasta on noin kahdeksan kilometriä lähimpään venäläisten asemaan, ja droonin alapuolella näkyy kuitupönttö. Eli sitä ohjataan valokuidulla.
Fyysinen kaapeli ei ole altis häirinnälle, kuten langattomasti ohjattavat droonit.
Lue lisää: Absurdi näky: Venäläisdroonit jättävät nyt jälkeensä "hämähäkinseitin" Ukrainan metsiin
Drooneja murto-osalla hinnasta perinteisiin taisteluvälineisiin verrattuna
Droonien käyttö on Kosolan mukaan muuttanut sodan taloutta, sillä ne maksavat muutamia satoja euroja kappaleelta, kun perinteisen tykistön ja panssariajoneuvojen hinnat mitataan miljoonissa euroissa.
– Tämä tekee drooniuhan vähättelyn suoraan sanottuna typeräksi. Yhden panssarivaunun hinnalla saa aika monta droonia.
Hänen mukaansa droonien avulla sodan vaikutukset ulottuvat syvälle yhteiskuntaan. Iskujen painottuessa sisämaahan, varsinaisen rintamalinjan merkitys vähenee.
– Drooneilla voidaan häiritä lentoliikennettä, estää laivaliikenne, vaikuttaa energiaverkkoihin ja kaukolämpöön. Sota ei välttämättä lopu rintamalla, vaan silloin kun yhteiskunta saa tarpeekseen, Kosola arvioi.
Droonien tekeminen on hänen mukaansa huomattavasti helpompaa kuin perinteisten ammusten tai aseiden. Drooneja voidaan valmistaa vaikkapa matkapuhelintehtaassa.
– Meilläkin tykin laukaus koostuu siitä, mitä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa tehdään. Eli eri maissa tehdään joku osa, mutta yksikään maa ei kykene tekemään kokonaista laukausta yksin. Drooneja tekee kuka tahansa Pihtiputaan mummo autotallissa.
Kosolan mukaan droonien teknologia on ollut jo olemassa 2010-luvulla, mutta sotatilanne pakotti osapuolet ottamaan sen käyttöön.
– Sen takia kehitys näyttää huimalta, mutta pohja sille oli olemassa. Se on huolestuttavaa, että pohja on paljon syvemmällä kuin nyt ollaan.
Esimerkiksi kasvojen tunnistuksen tuomat mahdollisuudet sodankäynnissä ovat hänen mukaansa kuin Pandoran lipas, jota joku raottaa ennemmin tai myöhemmin.
– Sodan käynti on siinä mielessä ikävää, että kaikkea mitä voidaan tehdä, tullaan hyödyntämään, ellei sitä kielletä. Ja jos kielletään, se ei kuitenkaan vaikuta Kiinaan, Venäjään ja Pohjois-Koreaan.
