Venäläisestä energiasta irtautuminen tulee maksamaan Suomelle yli miljardi euroa vuodessa, arvioi Venäjän energiapolitiikan asiantuntija, professori Veli-Pekka Tynkkynen.
EU-maat aloittivat heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan prosessin, jonka tarkoituksena on vähentää ja ennen pitkää lopettaa venäläisen energian käyttö Euroopassa. Muutos saattaa nopeutua entisestään, jos Venäjä toteuttaa uhkauksensa keskeyttää kaasutoimitukset Eurooppaan.
Jos Venäjä keskeyttää kaasuvirrat, se menettäisi huomattavat myyntitulonsa. Samalla vahingot EU-maissa olisivat Tynkkysen mukaan merkittävät.
– On arvioitu, että noin kaksi kolmasosaa Venäjältä tuodusta kaasuvirrasta voitaisiin ajaa vuoden loppuun mennessä alas ja korvata se nesteytetyllä maakaasulla, energiasäästöllä ja investoimalla uusiutuvan energiaan, Helsingin yliopiston professori ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti kertoo.
Tämäkin seikka kertoo, että ongelmat maakaasuriippuvaisissa maissa olisivat suuria, jos kaasuhana yhtäkkiä tyrehtyy.
– Eurooppa, etenkin Saksa etunenässä, on ajanut itsensä tähän riippuvuuteen Venäjästä.
Kaasuriippuvaisimmiksi maiksi Saksan ohella Tynkkynen listaa Italian ja Unkarin.
Myös Suomi on venäläisestä energiasta riippuvainen. Kaasua enemmän Suomeen tuodaan Venäjältä öljyä.
Tynkkynen sanoo, että Suomi on onneksi viime vuosina ottanut merkittäviä askeleita vähentääkseen tätä riippuvuutta.
– Edelleenkin noin 60 prosenttia meidän tuodusta energiasta tuodaan Venäjältä. Ja noin kolmannes kaikesta Suomessa kulutetusta energiasta on venäläistä alkuperää, Veli-Pekka Tynkkynen sanoo.
Hintalappu yli miljardi euroa vuodessa
Mitä nopeammin venäläisestä energiasta pyristellään irti, sitä kalliimmaksi se tulee. Tynkkysen mukaan Suomessa on säästetty noin miljardi euroa vuodessa hankkimalla energiaa Venäjältä muiden vaihtoehtojen sijaan.
– Tämä se kustannus on vähintään, mutta toki tässä tilanteessa koko Eurooppa hamuaa energiaa jostain muualta ja Suomi ei ole ainoa, joka sitä jostain muualta pyytää. Tässä mielessä kustannus on varmasti kovempi.
Tynkkysen mukaan tilanteessa pitää energiapolitiikan lisäksi huomioida myös sosiaalipoliittinen puoli esimerkiksi veroratkaisuin.
– Miten nousevien hintojen yhteiskunnallinen vaikutus bufferoidaan (tasoitetaan) niin, että heikoimmassa asemassa olevat ihmiset eivät joudu kohtuuttomasti maksamaan hintapiikistä?
Miksi Putin uhkaa sulkea kaasuhanat Eurooppaan? Katso tämän jutun videolta professori Veli-Pekka Tynkkysen koko haastattelu.