Vauvauinnissa luovutaan pakottamisesta – liitto ajaa lapsilähtöistä tapaa

Tästä syystä liiton periaatteiden mukaisesti toimivissa vauvauintiryhmissä ei enää sukelluteta lasta, eli vanhemmat eivät vie lapsia veden alle vastentahtoisesti.

Sukelluttamisessa on pyritty hyödyntämään vauvan sukellusrefleksiä, jonka ansiosta vauva pidättää henkeään veden alla automaattisesti ja sukeltaa näin luontaisesti.

Refleksi säilyy noin kahdeksankuiseksi asti. Se on nähty aiemmin luontevana ominaisuutena veteen tutustuttamisen kannalta.

– Meidän ei tarvitse härkkiä sukellusrefleksejä eikä muitakaan varhaisheijasteita opettaaksemme lapsi sukeltamaan ja nauttimaan vesielementistä, Toivonen sanoo.

Tietämys on muuttunut aikojen kuluessa.

– Nykyään tunnistetaan, että mistä vauvan stressi vaikkapa syntyy ja mitä tapahtuu, kun vauva viedään veden alle.

Lue lisää: En vienyt lastani vauvauintiin, mokasinko jo uimaopetuksen kanssa? Näin vastaavat uimaopettajat

"Mennään vauvan mielenkiinnon mukaan"

Toivonen kertoo, että sukelluttamisen poistamisella on tavoiteltu vauvalle rennompaa ympäristöä ilman jännitystä ja stressiä.

– Jos lapsen valmiudet ohitetaan, voi syntyä pelkotiloja.

Vauvauinti on Toivosen mukaan muutakin kuin yksittäisten taitojen suorittamista.

– Tasan mennään valmiuksien, tahdon ja vauvan oman mielenkiinnon mukaan, hän sanoo.

Sama kehityssuunta on hänen mukaansa nähtävillä myös maailmalla.

Lue lisää: Asiantuntija: Iso osa lapsista lopettaa uimakoulun liian aikaisin – "Tosi huolestuttavaa"

Kannuttaminen on yksi vanhan liiton menetelmistä

Toivonen kertoo, että vauvauinnin käytännöt vaihtelevat ympäri maan ja muutos etenee hitaasti. Hänen mukaansa vauvauinneissa saatetaan edelleen ohjeistaa vanhempia muun muassa kannuttamiseen.

Kannuttamisessa vauvaa totutetaan sukeltamiseen ohjatusti.

– Siinä lapsi laitettiin aikuisen käsivarsille paikalleen ja ohjaaja laski "yksi, kaksi, kolme". Sitten valutettiin kannulla vettä kasvoille niin, että vauva ikään kuin sukelsi pinnan päällä.

Toivonen sanoo, että toimintaa pidetään nykykäsityksen mukaan ehdollistavana, koska vauva ei voi vaikuttaa tilanteeseen.

– Sen vuoksi sitä ei enää tehdä.

Kahdeksan kuukautta vanha Alvin viihtyi äitinsä Janna Rannan sylissä, mutta oli erityisen kiinnostunut mikrofonista ja häntä kuvaavasta kamerasta. Mukana uimassa myös viisivuotias sisko Lilian.MTV

Sukeltamaan opitaan omaan tahtiin

Alvinin ja Lilianin äiti Janna Ranta kertoo, että Liliania sukellutettiin vauvauinnissa. Ranta pitää tärkeänä sitä, että vauvauinnissa toimitaan lasten ehdoilla.

Piippo on asiasta samaa mieltä.

– Mun mielestä parempi näin, että ei pakoteta, sanoo Piippo.

Lapsilähtöinen vauvauinti näkyy Toivosen mukaan entistä iloisempina uimareina.

– Se näkyy siinä, että lapset ovat paljon toiminnallisempia – vauvatkin. He pääsevät tekemään juuri sitä, mitä sillä hetkellä kokevat tärkeimmäksi, kun ei ole painetta tehdä.

Lapsi oppii sukeltamaan omia aikojaan silloin, kun on siihen valmis.

– Kaiken muun sensomotorista ja yleistä kehitystä tukevan leikin lomassa opitaan ne samat asiat. Maaliin päästään niin kuin ennenkin, Toivonen sanoo.

Ranta kertoo perheen tavoitteena olevan, että lapset oppivat uimaan mahdollisimman varhain.

– Uimataito on tosi tärkeä taito! Siksi haluamme tukea sitä molempien lasten kohdalla.

Viisivuotiaasta Lilianista yksi asia on altaassa kaikkein parasta.

– Sukellella tavaroita!