Vauvan törkeästä pahoinpitelystä epäilty isäpuoli vapautui syytteistä – hengenvaarallisten vammojen syntyä ei saatu selville tarpeeksi tarkasti

Hovioikeus kumosi isäpuolen tuomion pienen lapsen törkeästä pahoinpitelystä. Alle vuoden ikäinen vauva sai tehohoitoa vaatineet päävammat, mutta niiden syy jäi hovioikeuden mielestä epäselväksi.

Aiemmin Lapin käräjäoikeus katsoi, että vammoihin oli syyllinen vuonna 1991 syntynyt mies, jonka hoidossa alle vuoden ikäinen lapsi oli ollut vammautumisen aikoihin.

Rikosepäily virisi huhtikuussa 2018, kun lapsi tuotiin Rovaniemeltä Ouluun tehohoitoon pahojen päävammojen takia. Lapsi kärsi aivoverenvuodosta ja silmäpohjan verenvuodosta.

Asiantuntijoiden mukaan vammat olivat niin pahat, että ne olisivat voineet aiheutua esimerkiksi autokolarista tai korkealta tippumisesta. Lapsen kallon luut eivät olleet kuitenkaan murtuneet, eikä lapsessa ollut muutenkaan ulkoisia vammoja huulessa ollutta ruhjetta lukuun ottamatta.

Epäiltiin, että lasta oli ravisteltu. Epäillyksi tekijäksi yksilöityi lapsen isäpuoli, jonka luona lapsi oli ollut hoidossa lyhyen aikaa ennen vammojen ilmenemistä.

Mies kiisti ravistelun

Mies kertoi käräjäoikeudessa, että perheen toinen pieni lapsi olisi kaatunut vauvan päälle. Hän kiisti ravistelleensa lasta tai tehneensä tälle väkivaltaa.

Todistajana kuultiin muun muassa lastentautien erikoislääkäriä, jonka mukaan vammat eivät voineet aiheutua toisen lapsen kaatumisesta.

Käräjäoikeus totesi, että mies oli ravistellut lasta. Käräjäoikeuden mielestä miehen syyllisyydestä ei jäänyt epäselvyyttä.

Isäpuoli tuomittiin vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Mies valitti tuomiostaan Rovaniemen hovioikeuteen.

Mies vapautui syytteistä kokonaan

Hovioikeus päätyi ratkaisemaan jutun täysin eri tavalla. Mies vapautui syytteistä kokonaan.

Hovi hyväksyi sinänsä käräjäoikeuden johtopäätökset siitä, että vammat olivat aiheutuneet ravistelusta. Hovioikeuden mukaan syyllinen ei kuitenkaan ollut yhtä selvä.

Sairaalassa lapsen vammojen syntyajankohtaa ei ollut pystytty arvioimaan kovinkaan tarkkaan, ja lapsi oli ollut tapahtumien aikaan myös muiden hoidettavana. Isäpuolen hoidossa lapsi oli ollut vain noin tunnin.

Hovioikeus piti mahdollisena, ettei miehen kertomus toisen lapsen kaatumisesta pitänyt välttämättä paikkaansa. Tapahtuneelle ei kuitenkaan ollut silminnäkijöitä.

Miehellä ei hovioikeuden mielestä ollut mitään syytä kohdistaa lapseen väkivaltaa. Ei voitu myöskään sulkea tarpeeksi suurella varmuudella pois sitä mahdollisuutta, että joku muu olisi aiheuttanut lapsen vammat.

Käräjätuomio siis kumottiin, koska näyttö puuttui.

Asiasta päätettiin äänestyksellä. Kaksi hovioikeuden jäsentä oli tuomion hylkäämisen kannalla. Yksi puolestaan oli sitä mieltä, että käräjäoikeus oli ratkaissut asian oikein. Enemmistö voitti.

1:47
Pääkaupunkiseudulla ravistelutapauksia on jopa 5-10 vuodessa. Aihetta puitiin taannoin Rikospaikassa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja