Martin* poika Jaakko* on käyttänyt kovia huumeita yli kymmenen vuotta. Jaakolla on takanaan useita epäonnistuneita raitistumisyrityksiä. Osan korvaushoitojaksoista on maksanut yhteiskunta, osan hänen vanhempansa. Toistaiseksi rahat ovat menneet hukkaan, mutta Martti ei luovu toivosta. Ehkä tällä kertaa Jaakko onnistuu.
Martti kertoo, että hänen poikansa ongelmista tietävät vain kaikkein lähimmät ystävät ja sukulaiset. Hän ei halua, että sitten joskus, kun Jaakon ongelmat selviävät, häneen suhtauduttaisiin oudosti. Siksi huumeongelmasta vaietaan, vaikka tilanne on jatkunut jo yli kymmenen vuotta.
– En halua menettää toivoani, Martti sanoo hiljaa.
Vielä viitisentoista vuotta sitten Jaakolla oli kaikki hyvin. Hän kävi yläastetta, vietti aikaa kavereidensa kanssa ja urheili tosissaan. Hän oli ihan tavallinen nuori kundi ihan tavallisesta perheestä.
Jossain vaiheessa kuvioihin astui alkoholi. Ehkä idea oli jonkun kaverin, ehkä Jaakon oma. Sitä tuskin muistaa enää kukaan, eikä sillä ole väliäkään. Sitten alettiin polttaa tupakkaa ja myöhemmin kokeiltiin kannabista.
– Tässä vaiheessa olisi varmaan helpompi luetella ne aineet, joita Jaakko ei ole käyttänyt. Narkomaanille kelpaa kaikki, Martti kertoo.
Olisiko jotain pitänyt tehdä toisin?
Vaikka Martti tietää, ettei itseään pidä syyllistää, hän ei voi lakata ajattelemasta, mitä olisi pitänyt tehdä toisin.
– Tein sen vanhempien yleisimmän virheen. Ajattelin pitkään, että eihän meidän poika.
Martti kuvitteli, että pojan toilailut ovat normaalia nuoren miehen koheltamista. Jossain vaiheessa Martti oli huolissaan Jaakon vähästä kiinnostuksesta koulua kohtaan, mutta ajatteli, että kyllä poika pian järkiintyy. Nekin kerrat, kun Jaakko jäi kotona kiinni alkoholin juomisesta, kuitattiin rajojen kokeilemisena.
Eräänä iltana, kun Martti sai puhelun poliisilta, hän ymmärsi, että Jaakolla on todellisia ongelmia.
– Jaakko oli jäänyt kiinni näpistyksestä. Poliisi kysyi, tuletko hakemaan, vai pidetäänkö tämä yö täällä. Tietenkin menin hakemaan Jaakon pois. Se oli minulle itsestään selvää. Myöhemmin olen miettinyt, olisiko Jaakko tajunnut paremmin tekonsa vakavuuden, jos olisin jättänyt hänet sinne. Ehkä minun ei olisi pitänyt pelastaa häntä pulasta.
Martti kertoo, että on käynyt katsomassa poikaansa ainakin viidessä eri vankilassa. Tuomiot ovat tulleet milloin varkauksista ja ryöstöistä, milloin väkivaltaisuuksista. Kaikki rikoksensa Jaakko on tehnyt, jos ei muiden päihteiden, niin ainakin alkoholin vaikutuksen alaisena. Tärkein motiivi on ollut saada rahaa huumeisiin, jos rötöksiin ei lasketa tappeluita.
Tällä hetkellä Jaakko on vapaalla, mutta edessä on vajaan kahden vuoden vankilatuomio, jota ei vielä ole pantu täytäntöön.
Ensimmäisen kerran Jaakko lähti vankilaan kesken armeijan aikaisemmin tehdyn rötöksen takia.
– Jaakolla meni hyvin armeijassa. Jos hän olisi saanut käydä armeijan silloin loppuun, hänen elämänsä suunta olisi voinut kääntyä, Martti pohtii.
Vaimon eläke huumehoitoihin
Muutama vuosi sitten Jaakko hakeutui hoitoon, mutta joutui jonoon, sillä hoitopaikkoja on vähän. Martti ja hänen vaimonsa halusivat auttaa poikaansa niin paljon kuin suinkin, ja he maksoivat hänen korvaushoitonsa yksityisellä puolella kahdeksan kuukauden ajan, kunnallisen hoitopaikan vapautumiseen asti.
– Olihan se kallista. Hoitoon kului joka kuukausi vaimoni eläke kokonaan, vaikka korvaushoitolääke on halpaa. Mutta mitä muita vaihtoehtoja meillä olisi ollut?
Nyt Jaakko on kunnallisella puolella avohoidossa. Käytännössä hoito toimii niin, että Jaakko käy päivittäin hakemassa korvauslääkeannoksensa klinikalta. Kovin paljon muuta hoitoa pakettiin ei sitten kuulukaan.
Martti toivoisi, että narkomaanien hoito järjestettäisiin jollakin muulla tavalla. Hän kannattaisi ehdottomasti pakkohoitoa suljetussa laitoksessa. Nyt Jaakko nimittäin pystyy motivaation loppuessa lopettamaan hoidon milloin tahansa tai käyttämään korvauslääkkeen ohessa muitakin aineita.
Ei vastuuta omasta elämästä
Jaakko ei ole käynyt kouluja eikä tehnyt päivääkään töitä, mutta korkealentoisia rahantekounelmia hänellä riittää.
– Jaakko haluaa perustaa firman ja alkaa johtajaksi, Martti naurahtaa katkerasti.
Hän kertoo, että Jaakko ei pysty ottamaan minkäänlaista vastuuta omasta elämisestään. Yksi syy siihen ovat vuodet vankilassa, mikä laitostuttaa ihmisen.
Jaakko saa sosiaalitoimistosta rahaa elämiseen, mutta ei hallitse rahankäyttöään. Niinpä isä ja poika ovat sopineet, että rahat menevät suoraan Martin tilille. Hän sitten antaa rahat Jaakolle vähän pienemmissä erissä niin, että ne riittävät koko kuukaudeksi. Mutta kyllä Martti antaa omistaankin.
Martti kertoo, että vähän aikaa sitten Jaakko sanoi henkilöllisyystodistuksensa kadonneen. Martti antoi pojalleen rahat uutta varten, mutta uutta todistusta ei ole vielä näkynyt. Epäilys herää, että rahat ovat kuluneet johonkin muuhun.
– En osaa selittää, miksi annan hänelle aina vain rahaa. Haluan auttaa. Ehkä se on isän rakkautta. Tai ehkä olen vaan hölmö.
Voimat lopussa
– Kun kaveriporukassa puhutaan lapsista, käännän puheenaiheen aina tyttäreni lapsiin. Niin kukaan ei tule kysyneeksi, mitä pojalleni kuuluu, Martti selittää keinojansa salata Jaakon ongelma.
– Kyllä, minua hävettää, hän myöntää.
Häpeän ja syyllisyyden tunteiden lisäksi Martti ja hänen vaimonsa ovat hyvin, hyvin uupuneita. On raskasta, kun ei ole keinoja auttaa ainoaa poikaansa, mutta ei halua luovuttaakaan. Martti kertoo välillä miettivänsä, olisiko sittenkin parempi lakata kokonaan auttamasta. Ehkä se potkisi Jaakon auttamaan itse itseänsä.
– Ei minulla ole rohkeutta siihen. Mutta en tiedä, mitä muutakaan tekisin. Olen henkisesti, ruumiillisesti ja taloudellisesti ihan poikki.
*Henkilöiden nimet on muutettu
Onko sinulla tarina kerrottavanasi?
Studio55 etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.
Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme Studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä sähköpostia osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.
