Nuorten kilpa-ajo päättyi kuolonkolariin, kun reilua ylinopeutta ajanut auto törmäsi Benjamin Brantbergin, 36, autoon marraskuussa 2009. Vakavasti loukkaantunut Brantberg menetti kolarissa myös parhaan ystävänsä. Hän oli autossa ainoa, joka selvisi hengissä.
Lammilaisen omakotitalon ruokapöydällä on iso nippu papereita. Brantberg kertoo, kuinka paperien selaaminen nostaa tunteet pintaan. Menneestä voi päästä yli, mutta sitä ei voi unohtaa.
Lääkärintodistusten, vakuutusyhtiöiden päätösten ja esitutkintamateriaalien seassa on useita kuvia kolarissa ruhjoontuneista autoista. Yksi kysymys nousee päällimäiseksi mieleen: kuinka tuosta voi kukaan selvitä hengissä?
Brantberg selaa papereita ja pysähtyy jälleen. Poliisin havainnekuva näyttää, kuinka kymmenen vuoden takaiset tapahtumat etenivät.
– Tästä näkyy, että tulen pikkutieltä ja olen lähdössä Tamperetta kohti. Sieltä tulee toinen auto ja törmätään keskellä tietä. Autoni lentää jotain 35 metriä, Brantberg lukee papereista ja kuljettaa sormea kuvan päällä.

Brantberg ei muista kolarista juuri mitään, eikä törmäyksestä saatu vakava aivovamma helpota tilannetta. Tapahtumien kulku on selvinnyt läheisiltä tai edessä lojuvasta paperipinosta.
Viimeinen muistikuva on kolarissa menehtyneen parhaan ystävän kodista. Siellä nuoret olivat viettämässä iltaa ja päättivät lähteä yhdessä autolla kuppilaan.
Ainoastaan viitisen kilometriä myöhemmin nuorten ilta päättyi. Palomiehet leikkasivat auton katon irti, jotta Brantberg saatiin pelastettua – autonsa ainoana.
”Me oltiin vain väärässä paikassa”
Aivovamma, tusinoittain murtumia ja halvaantunut käsi. Brantberg vietti kolarin jälkeen Tampereen yliopistollisen sairaalan teho-osastolla useamman viikon. Vaikka hän taisteli omasta hengestään, äidin tuoma suru-uutinen oli pahin kolaus. Kumpikaan kyydissä olleista ei selvinnyt. Takapenkillä ollut ystävä kuoli syliin.
Brantberg ei halua jossitella, mutta palaa toisinaan miettimään yhtä asiaa – entä jos tuolla ystävällä olisikin ollut turvavyö? Olisiko hän silloin voinut selvitä?
– Kavereiden menettäminen pyörii päässä eniten. Negatiiviset ajatukset alkavat helposti pyöriä kehää.


