Varusmiesten kohtaloksi koitunut Raaseporin tasoristeys on yksi Suomen vaarallisimmista – Puolustusvoimien kuorma-autosta ei edes nähnyt lähestyvää junaa

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa Tammisaaressa alkoi tänään kahden vuoden takaisen Raaseporin tasoristeysonnettomuuden käsittely. Nuorta miestä syytetään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kolmesta kuolemantuottamuksesta ja palvelusrikoksesta.

Kolme varusmiestä kuoli ja viisi loukkaantui, kun Puolustusvoimien kuorma-auto ja VR:n kiskobussi törmäsivät lokakuun lopussa 2017 Tammisaaren eteläpuolella Skogbyn tasoristeyksessä.

Nuori mies kiistää syytteet.

– Päämieheni ei ole siinä tilanteessa menetellyt miltään osin tuottamuksellisesti, eli hän ei ole tuottamuksellaan tätä onnettomuutta aiheuttanut. Siinä on ollut kyse tapaturmasta ja lain mukaan tapaturmasta ei rangaista, miehen asianajaja Mikko Puhakka sanoi.

Näkyvyys ohjaamosta oli huono

Tasoristeysturma tapahtui lokakuun 26. päivän aamulla kahdeksan aikaan vuonna 2017.

Varusmiehet olivat turma-aikaan matkalla Syndalenin harjoitusalueelle viiden Puolustusvoimien kuorma-auton letkassa. Turma-auto oli jonossa ensimmäisenä.

VR:n kiskobussi törmäsi Puolustusvoimien maastoautoon noin 110 kilometrin tuntinopeudella. Kuorma-auton nopeus oli alle 20 kilometriä tunnissa.

Syyttäjä Marianna Semi myönsi oikeussalissa, että Puolustusvoimien kuorma-auton ohjaamosta ei nähnyt viistosti takaapäin tullutta junaa ja näkyvyys ohjaamosta oli huono.

Onnettomuushetkellä sää oli erittäin huono ja oli annettu huonon ajokelin varoitus. Lunta tai räntää satoi ja oli vielä aamuhämärä.

Vain eteenpäin kurottamalla näkee

Syyttäjän mukaan kuljettaja ei olisi saanut edetä tasoristeykseen sokkona näkemättä mitään.

– Auton rakenne on sellainen, että kun siinä ohjaamossa istutaan, niin oikeanpuolimmainen pilari tulee ihmisen eteen ja vain eteenpäin kurottamalla näkee ulos takaviistoon, syyttäjä kertoi.

Puolustuksen mukaan kuljettajalla ei ollut edes teoriassa mahdollisuutta nähdä takaviistosta tullutta junaa. Edes oikeassa laidassa istunut apukuljettaja ei pystynyt näkemään sitä.

– On riidatonta, että apukuskin paikalla istunut varusmies ei ole nähnyt junaa eikä hän ole kuullut mitään junan varoituksia, nuoren miehen asianajaja sanoi.

Rekonstruktio tehtiin paremmissa olosuhteissa

Puolustuksen mukaan onnettomuuden aikaan edes Puolustusvoimat ei tiennyt sitä, että tasoristeyksen näkyvyys on niin huono, että siihen joudutaan etenemään sokkona.

– Jos Puolustusvoimat olisi tiennyt sen, ei sinne risteykseen ajamista olisi voitu sallia.

– Tämä näkyvyyden puute on selvinnyt vasta turman jälkeen ja rekosntruktio tehtiin vielä paremmissa olosuhteissa kuin mitkä onnettomuushetkellä oli. Tätä tekoa on käsiteltävä sen aikaisten tietojen valossa, asianajaja huomautti.

Lue myös:

    Uusimmat