Vanhat aarrelöydöt vaarassa – muinaislöytöjä ei ehditä konservoida Museovirastossa

Sastamalasta toissa kesänä löytynyt solki pääsi käsittelyyn, ja sitä on luvattu näytteille Hämeen linnaan. Suuri määrä muinaislöytöjä odottaa kuitenkin edelleen konservointia. Yksin viime vuonna harrastajat lähettivät Museovirastoon noin 2 000 esinettä.

Osa metallilöydöistä ja erityisesti rautaesineistä on jopa vaarassa vahingoittua, koska virastolla on vain yksi kokopäiväinen arkeologisen materiaalin konservaattori.

– Nyt ei puhuta mistään rautanauloista, vaan noin tuhat vuotta vanhoista esineistä, kuten keihäänkärjistä, Suomen Metallinetsijät -yhdistyksen Pirkanmaan-osastoa vetävä Markus Kujanpää sanoo.

Esimerkiksi Pirkanmaalta ja Hämeestä on löytynyt vuoden sisällä useita keihäänkärkiä.

– Vaikka ne olisivat polttohautalöytöjä ja päällä olisi palopatinaa, se ei ole ikinä niin täydellinen, että suojaisi esineitä. Pinnalla on pieniä halkeamia, joista happi pääsee vaikuttamaan.

Rautaesine voi ruostua pilalle alle vuodessa. Korroosioalttiuteen tosin vaikuttaa raudan laatu.

Hyvät tilat mutta pitkä työlista

Konservointiyksikön päällikkö Eero Ehanti muistuttaa, että Vantaan Hakkilaan kaksi vuotta sitten valmistunut kokoelma- ja konservointikeskus tarjoaa aiempaa paremmat olot esineiden säilyttämiseen. Siellä esimerkiksi ilmankosteus ja lämpötila pystytään pitämään tasaisina.

– Kokoelmatilat tarjoavat niin hyvät olosuhteet eri materiaaleille, että niiden avulla voidaan torjua esineiden vahingoittumista.

Yhden kokopäiväisen työntekijän lisäksi myös muutama muu konservaattori osallistuu arkeologisten löytöjen konservointiin. Konservointiin on myös saatu lisävoimia projektien ja kulttuurikummien avulla. Työlista on silti pitkä, vaikka kaikkia löytöjä ei olekaan syytä konservoida.

Ehanti muistuttaa myös harrastajien vastuusta, jotta esineet eivät vaurioituisi kaivamisen takia. Toiminnan pitäisi olla suunnitelmallista, ja eri materiaaleja pitäisi osata käsitellä oikein.

Yli-intendentti Jutta Kuitunen toivoo, että löydöt lähetetään edelleenkin Museovirastoon Suomen yhteisen kulttuuriperinnön kartuttamiseen. Myös lain mukaan muinaisesineet kuuluvat valtiolle.

– Vaikka aktiivista konservointia ei tehtäisikään, esineiden säilyvyys pyritään takaamaan. Lisäksi kaikki esineet dokumentoidaan perusteellisesti kasvattamaan arkeologista tietovarastoa.

Löytöjä ei saada näytteille

Konservoiminen olisi tärkeää paitsi esineiden suojelemiseksi, myös niiden saamiseksi näytteille. Nykyisin pystytään käsittelemään lähinnä vain Museoviraston omiin sekä muihin näyttelyihin menevät esineet.

– Meiltä on löydetty hienoja pronssiesineitä. Ne eivät kuitenkaan päädy museoihin, kun konservointiin ei ole varaa, Kujanpää sanoo.

Museoviraston resurssipulaa helpottaisi esimerkiksi korvamerkitty budjetti harrastajalöydöille. Metallinetsijöiden yhdistyksen puheenjohtaja Lasse Nyman huomauttaa, että rahapula ei ole Museoviraston syy.

– Yleensäkin kulttuurista ja tutkimuksesta ruvetaan ensimmäisenä tinkimään, kun koetaan, että pitää säästää rahaa. Päätöksiä tässäkin asiassa tehdään Arkadianmäellä.