Vanha palkkamurha KRP:n syynissä – murhasta tuomitulta kova väite lähes 14 vuoden jälkeen

Murhasta tuomittu puhunut poliisille

MTV Uutisten tietojen mukaan Ünsal-tapauksen selvittely käynnistyi sen jälkeen, kun murhasta elinkautista istuva Ilkka Jani-Markus Leinonen oli väittänyt poliisille tietävänsä Vilhusen roolista henkirikokseen liittyen. Leinosen puheiden mukaan Vilhunen oli mukana toimeksiantajana.

Vilhusta epäiltiin jo palkkamurhan alkuvaiheen tutkinnassa, mutta häntä vastaan ei löytynyt näyttöä eikä häntä vastaan nostettu edes syytettä. Palkkamurhan tutki Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikkö.

Vilhunen on entisen M.O.R.E-jengin avainhenkilö ja hän toimi sittemmin johtohahmona United Brotherhoodissa. Vilhunen tuomittiin Jari Aarnion huumejutun yhteydessä useista rikoksista kymmenen vuoden vankeuteen.

MTV:n lähteet arvioivat, että Leinosen puheiden motiivina olisi mahdollisesti se, että Vilhunen paljastui Aarnio-jutussa Helsingin huumepoliisin tietolähteeksi.

Ünsal-tapauksessa KRP selvittää paitsi Vilhusen väitettyä osallisuutta myös palkkamurhan alkuperäisessä tutkinnassa yhteistyötä tehneiden Helsingin huumepoliisin ja väkivaltarikosyksikön toimintaa.

KRP kuulee molemmissa yksiköissä työskennelleitä poliiseja. MTV Uutisten tietojen mukaan selvittelyssä on muun muassa, jätettiinkö Ünsal-asiassa jotain tutkimatta.

Neljälle elinkautinen tuomio

Sekä Helsingin käräjäoikeus että hovioikeus tuomitsivat neljä miestä elinkautiseen vankeuteen Helsingin Vuosaaressa 16.10. 2003 tehdystä Volkan Ünsalin palkkamurhasta.

Oikeuden mukaan varsinaisen verityön teki kolme suomalaista ammattirikollista: Janne Tapio Raninen, Ilkka Jani-Markus Leinonen ja Raimo Juhani Andersson. Yllytyksestä murhaan tuomittiin Ünsalin lapsuudenystävä ja itsekin rikollispiireissä liikkunut Leopoldo Fernando Gonzalez Carmona.

Kolmikko oli hakannut ja kuristanut Ünsalin Vuosaaressa sijaitsevassa asunnossa. Ruumista ei ole löytynyt. 

Todisteeksi veriteosta riittivät kuitenkin muun muassa vuosaarelaisasunnossa olleet veritipat

Jutussa ei ollut lainkaan yhtä ratkaisevaa todistetta, vaan näyttö rakentui neljästätoista pienemmästä todisteesta, jotka yhdessä vakuuttivat oikeuden.

Motiivi liittyi miljoonaryöstöön

Palkkamurhan motiivi liittyi heinäkuuhun 2002 ja Arlandan lentokentän miljoonaryöstöön. Ünsal toimi rahasaaliin kätkijänä ja kertoi lopulta muista ryöstäjistä poliisille.

Poliisitutkinnassa käytettiin poikkeuksellisia keinoja. Poliisi muun muassa kuunteli epäiltyjen hotellista varaamaa saunatilaa.

Käräjäoikeuden mukaan Ünsal kuristettiin noin varttitunnin kestäneen pahoinpitelyn päätteeksi.

Tämän vuoksi teko täytti murhan tunnusmerkit vakaan harkinnan lisäksi raa'an ja julman tekotavan osalta. Hovioikeus ei pitänyt tekotapaa vedenpitävänä vaan katsoi, että se jäi selvittämättä. Hovioikeuden mukaan syytteen mukainen tapahtumaketju oli kuitenkin uskottava.

Syytettyjen teoria Ünsalista oli, että mies olisi lavastanut katoamisensa rikokseksi paetakseen omien rikostensa seuraamuksia sekä niistä aiheutuvaa kostoa itselleen ja perheelleen.

Hovioikeus myönsi, että lavastaminen olisi ollut mahdollista: Ünsal oli kielitaitoinen, ja hänellä oli sekä rahaa että kansainvälisiä yhteyksiä. Lavastuksesta ei kuitenkaan löytynyt näyttöä.