Saarikko ei halua, että Suomessa omistusasumisesta tulee vain varakkaiden yksinoikeus.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoo STT:lle, ettei hän lähde edistämään valtiovarainministeriössä valmistelussa ollutta kotitalouksien velkakattoa. Hän kuitenkin painottaa olevansa huolissaan kotitalouksien liiallisesta velkaantumisesta. Saarikon mukaan velkakatto ei ole kuitenkaan paras keino velkaantumisen hillitsemiseen.
– Mielestäni kotitalouksien velkaantumista täytyy rajoittaa puuttumalla sellaisiin ongelmiin, jotka muodostavat aidosti riskejä, Saarikko sanoo.
Hän aikoo esittää muulle hallitukselle, että muita valtiovarainministeriön ehdottamia keinoja velkaantumisen suitsimiseksi edistetään, mutta velkakattoa ei.
Valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti syksyllä 2019, että kotitalouksien kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa kotitalouden vuotuisten bruttotulojen verran, kun kotitalous hakee uutta luottoa. Asuntolainan takaisinmaksuaika saisi olla enintään 25 vuotta.
Asuntolainat ovat kuitenkin kasvaneet sen jälkeen, joten Suomen Pankin laskelmien mukaan velkakaton pitäisi asettua noin viisinkertaiseksi vuosittaisiin bruttotuloihin nähden, jos vaikutukset lainanmyöntöön halutaan pitää samalla tavalla vähäisinä kuin työryhmän alkuperäisessä ehdotuksessa.
Taloyhtiö taas saisi valtiovarainministeriön työryhmän ehdotuksen mukaan lainaa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Takaisinmaksuaika voisi olla enintään 25 vuotta, eikä lyhennysvapaita saisi olla viiteen vuoteen asunnon valmistumisesta.
– Minulla on yleishuoli velkaantumisesta ja me tulemme edistämään valtaosaa työryhmän esittämistä keinoista, mutta ei tätä yhtä osaa. Nyt mietitään mitä näistä keinoista voidaan pitää oikeasuhtaisina, reiluina ja toimivina, Saarikko sanoo.
