Väitöstutkimus: Ikääntyneen kyynisyydellä ja vihalla yhteys muistisairausriskiin

Yhteys ei poistunut, vaikka tutkimuksessa otettiin huomioon sydän- ja verisuonitautien sekä elintapojen vaikutus.

Tutkimustulos perustuu aineistoon, jossa seurattiin 1  450 itäsuomalaisen tutkimushenkilön erilaisten persoonallisuudenpiirteiden yhteyksiä dementiaan sairastumiseen ja kuolleisuuteen 7–10 vuoden seurannan aikana.

Aiempia tutkimustuloksia tukivat havainnot, että suurempi ahdistuneisuus lisäsi muistin heikkenemisen riskiä ja oli yhteydessä suurempaan kuolleisuuteen.

Lue myös: Arki kulkee, mutta mikään ei tunnu miltään? Tällainen on salakavala korkean toimintakyvyn masennus: "Pinnan alla ihminen voi yhä huonommin ja huonommin"

Neuvonen toivoo tulosten lisäävän tietoisuutta esimerkiksi persoonallisuudenpiirteiden vaikutuksista ikääntyvän väestön terveyteen.

– Näitä tekijöitä voitaisiin ottaa huomioon esimerkiksi dementiariskipisteytyksissä, joita käytetään ennustamaan muistisairauksien riskiä, Neuvonen sanoo tiedotteessa.

Masennus yhteydessä huonompiin elintapoihin

Myös masentuneisuus vaikutti olevan yhteydessä heikompaan tiedolliseen suoriutumiseen.

Toisessa aineistossa oli mukana 1  300 riskiryhmään kuuluvaa 60–77-vuotiasta, joista puolet kuului vertailuryhmään. Toinen ryhmä osallistui elintapaohjelmaan, johon sisältyi muun muassa neuvontaa ja tehostettua seurantaa.

Lue myös: Perussairaudet keski-iässä voivat jopa viisinkertaistaa dementiariskin – osuuko listalta kohdallesi useampikin?

Lähtötilanteen suurempi masennusoirepistemäärä oli yhteydessä heikompaan kognitiiviseen suoriutumiseen lähtötilanteessa ja sen heikompaan paranemiseen kaksivuotisen tutkimusjakson aikana. Jos masennusoireet olivat lähtötilanteessa merkittävät, elintapaohjelma näytti tehoavan heikommin erityisesti toiminnanohjaukseen.

Tutkimuksen mukaan masennusoireet ja toivottomuus ovat yhteydessä myös huonompiin elintapoihin.

Neuvosen mukaan väitöstyön tulokset korostavat lisäksi merkittävien masennusoireiden havaitsemisen ja hoitamisen tärkeyttä.

– Masennusoireet vaikuttavat niin kognitioon kuin elintapoihin ja samalla mahdollisesti muuhunkin terveyteen varsin laajasti, Neuvonen sanoo.

Lue myös: Seksiriippuvuuden syypää saattoi löytyä – tutkijoiden teoria vahvistuu: "Merkittävä rooli"