Mainos

Vaasassa on yksi Suomen menestyvimmistä bisneksistä, josta kukaan ei tiedä mitään – Janne Hyöty on tehnyt kymmeniä listahittejä Aasiaan ja saanut palkinnon menestyksestään

6:48

Tuottaja Janne Hyöty sai musiikin Vuoden vientiteko -palkinnon vuonna 2016 menestyksestä Aasian markkinoilla.

Vaasan Vaskiluodossa sijaitsevan vanhan sokeritehtaan uumenissa soi tätä nykyä musiikki. Tilojen historia inspiroi tilojen uuden käyttäjän nimen: Sugar House Publishing.

Tästä rakennuksesta on lähtenyt maailmalle pelkästään tämän vuosikymmenen aikana uskomaton määrä kappaleita. Mutta vaasalainen kustannusyhtiö tunnetaan erityisesti menestyksestä Aasian musiikkimarkkinoilla, erityisesti Japanissa ja Koreassa.

40 listaykköstä Japanissa

Tuottaja Janne Hyöty äänittää haastattelupäivänä lauluja virolaisen Laura Põldveren kanssa. Põldvere on yksi etelänaapurimme tunnetuimpia artisteja ja edustanut maata myös Euroviisuissa vuonna 2005.

Studion seinällä on useita palkintoja levymyynnistä Aasiassa. Hyödyn tekemät kappaleet ovat päätyneet 40 kertaa listaykköseksi Japanissa.

Esimerkiksi Arashi-yhtyeelle tehty kappale toi seinälle triplaplatinaa kertaheitolla.

Levy-yhtiöstä kustantajaksi

Sugar Housen toimitusjohtaja ja perustaja Ann Slangar kertoo, että erikoistuminen alkoi yhden kohtaamisen kautta. Slangarilla ja tämän siskolla oli aiemmin levy-yhtiö, mutta he päättivät lopulta siirtyä artistien kiinnittämisestä biisintekijöiden palkkaamiseen ja siirtyä kustannusalalle. 

Vuonna 2008 japanilainen toimija oli löytänyt Slangarin levy-yhtiön aikaisia julkaisuja ja ehdotti, että suomalaiset voisivat tehdä heidän kanssaan kappaleita japanilaisille artisteille.

– Siitä sessiosta syntyi ensimmäinen kappale, joka julkaistiin pari vuotta myöhemmin Japanin markkinoille. Sen jälkeen kappaleita onkin mennyt läpi melkoiseen tahtiin.

Aasiassa ostetaan levyjä

Sugar House tunnetaan Suomessa pioneerina suhteiden luomisessa Aasian musiikkimarkkinoille. Aasian musiikkimarkkinat ovat olleet siitä kannattava erikoistumisen kohde, että markkinat ovat valtavat ja aasialaiset ostavat levyjä ainakin toistaiseksi.

– Vaikka kustantaminen on tosi pitkäjänteistä työtä, niin kustantamisen ansainnan aikajana on hyvin pitkä. Kustannusoikeudet tuottavat tuloa monta vuotta eteenpäin, kuvaa musiikkialan edistämisjärjestö Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö.

Suomalainen musiikkivienti suuressa kasvussa

Suomalaiset ovatkin menestyneet yhä paremmin maailmalla. Music Finlandin tuoreimmassa tutkimuksessa käytiin läpi Suomen musiikkialan kokoa viime vuonna, ja käyrät osoittavat ylöspäin.

Suomen musiikkiviennin kokonaiskoko viime vuonna oli 78,5 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että niin esiintymisistä, tekijänoikeusmaksuista kuin musiikkiteknologiaosaamisesta tilitettiin suomalaisten osaajien kukkaroon tuon verran. Vain muutamaa vuotta aiemmin luku oli alle 50 miljoonaa euroa.

Suomalaiset musiikkiammattilaiset työskentelevät pääosin Euroopan markkinoilla ja länsimaissa. Musiikkiviennistä 24 prosenttia kohdistuu saksankieliseen Eurooppaan. Japani ja Aasian markkinat ovat kokonaiskuvasta vain muutaman prosentin luokkaa, mutta etenkin teosvienti eli kappaleiden tekeminen on suuressa roolissa.

Suomalaisten kädenjälkeä oli 76 kappaleessa, jotka julkaistiin maailmalla viime vuonna. Näistä kolmasosa julkaistiin Aasian maissa.

K-pop on suosittua koko maailmassa

Aasian markkinoilla julkaisemisessa on Slangarin mukaan sekin etu, että esimerkiksi korealainen k-pop-genre on suosittua myös maailmalla. Jo entuudestaan suurille markkinoille tehty kappale voi siis päätyä muualla maailmassa monen kuuntelulistalle.

Yhä useampi suomalaisten julkaisemista kappaleista oli peräisin uusilta tekijöiltä. Yksi keino edistää teosvientiä ollut niin sanottujen biisileirien järjestäminen, missä muusikot työstävät kohdemaiden artisteille kappaleita.

– Me ollaan onnistuttu löytämään 20-30-vuotiaita uusia tekijöitä, joilla on nimenomaan tahto lyödä läpi kansainvälisesti, mikä ei ollut muutamia vuosia sitten lainkaan se tilanne, kertoo Music Finlandin vientipäällikkö Niko Kangas.

Kustannuspuolen koulutusta kaivataan lisää

Suomesta löytyy runsaasti musiikkiosaamista ja lahjakkaita biisintekijöitä, joilla on potentiaalia menestyä. Niin Slangar kuin Kangaskin peräänkuuluttavat, että myös sopimusteknisten asioiden osaajille olisi huutava tarve. Maailmalle tehtävät sopimukset vaativat perehtymistä, sillä käytännöt ja lainsäädäntö vaihtelevat maasta maahan. 

– Mielestäni tähän tarvittaisiin lisää koulutusta, sillä nyt kaikki on vain muutaman ihmisen varassa. Mekin jäädään jossain välissä eläkkeelle, niin kuka tulee sitten? Slangar pohtii.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja