Suurin osa hyönteisistä on hyötynyt lämpimistä ja tasaisista sääoloista, kertoo dosentti Jari Haimi Jyväskylän yliopistosta.
Tavalliseen Suomen kesään mahtuu Haimin mukaan hyönteisille epäedullisia jaksoja. Huonojen jaksojen puuttuminen on tärkeä tekijä siinä, että muun muassa päiväperhosia, sudenkorentoja, kirvoja ja leppäkerttuja on ollut paljon.
Korkeat lämpötilat eivät suurimmalle osalle hyönteisistä ole ongelma, mutta yhdyskuntapistiäiset kuten kimalaiset ja mehiläiset ovat joutuneet tekemään töitä viilentääkseen pesiään.
Punkit eli puutiaiset taas eivät helteillä ja kuivalla säällä etsi isäntäänsä, vaan painuvat suojaan maaperän karikkeeseen.
Kasvien lakastuminen voi näkyä hyönteisissä, joiden toukat elävät näillä kasveilla.
Päiväperhoset liikkuvat illalla ja paarmat aikuistuvat vauhdilla
Hyönteiset liikkuvat ja saalistavat pääasiassa normaalisti helteistä huolimatta.
Päivän kuumin aika ei silti välttämättä ole vilkkain. Esimerkiksi päiväperhoset, sudenkorennot ja pistiäiset olisivat normaalisti aktiivisimmillaan keskellä päivää, mutta nyt niitä on havaittu poikkeuksellisesti lentävän myös ilta-aikaan.
Nokkosperhoset ovat Haimin mukaan pitkästä aikaa hyvin runsaslukuisia. Ne hakeutuvat varjoon ja sisätiloihin eivätkä ole normaaliin tapaansa hakemassa suoraa auringonpaahdetta. Kukkia ja mettä etsiessään perhoset kaipaavat välillä myös varjoa, jolloin ne saattavat lentää avonaisesta ikkunasta tai ovesta sisään.
Paarmojenkin kanta on tänä kesänä ollut runsas, kertoo Haimi. Toukat ovat aikuistuneet lyhyemmällä ajalla niin hyttysillä kuin paarmoillakin. Tavallisesti kuoriutuminen tapahtuisi pidemmällä ajanjaksolla ja paarmat lentäisivät pidemmän aikaa.