Siviilioikeuden professori Urpo Kankaan mukaan uusi avoliittolaki on askel sukupuolineutraalisuuteen. Suomessa ei ole ollut aikaisemmin minkäänlaista avopuolisoa koskevaa lakia, joten pienellä lakimuutoksella on Kankaan mukaan myös symbolinen merkitys.
– Muutokset ovat pieniä, mutta nyt me voimme sanoa että meilläkin (Suomessa) on oma avoliittolaki, tuumaa siviilioikeuden professori Urpo Kangas.
Avoliittolaki ei edelleenkään takaa samanlaisia oikeuksia kuin avioliitto. Laki koskee avoliiton purkautumisen jälkeen tapahtuvaa omaisuuden erottelua ja perinnönjakoa, jos avoliitto on kestänyt yli viisi vuotta.
Avoliittolakia sovelletaan avoliiton kestosta riippumatta puolisoihin, joilla on tai on ollut yhteinen lapsi tai jotka ovat tai ovat olleet yhdessä lapsen huoltajia.
Avoliittolakia ei sovelleta sellaisiin pareihin, joista toinen tai molemmat ovat avioliitossa muun henkilön kanssa.
Avopuolisolla on oikeus hakea pesänjakajaa toimittamaan omaisuuden erottelu ja saada hyvitystä erotilanteessa.
Pariskuntia sukupuoleen katsomatta
Uudistuksella pyritään edistämään oikeudenmukaisuutta tilanteessa, jossa ex-pari ei yhdessä kartutetun omaisuuden jaossa pysty sopimaan asiasta keskenään. Myös tilanteiden selvittely helpottuu.
– Laki antaa mahdollisuuden siihen, että ammattitaitoisille lakimiehille voidaan antaa määräys pesänjakajan tehtävään, Kangas toteaa..
Pariskunniksi luokitellaan uuden avoliittolain myötä kaikki yli viisi vuotta yhteistaloudessa asuneet pariskunnat, sukupuoleen katsomatta.
– Tämä on myös askel siihen, että pariskuntia ei enää eritellä sukupuolen mukaan, Kangas toteaa.
