Ei suomalaisia aivan turhaan vanhan kansan tapaan saunakansaksi kutsuta. Vielä 1980-luvulla monen suomalaisen peseytyminen rajoittui saunomisen yhteyteen – eikä niitä alusvaatteitakaan vaihdettu päivittäin.
Voisitko olla käyttämättä dödöä viikkoon? Tai olisitko valmis käyttämään samoja sukkia monen monta päivää? Niinpä. Mutta 1980-luvulla suomalaisten kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden käyttäminen sekä itsestään huolehtiminen oli vielä jokseenkin vähäistä.
Vuonna 1984 suomalaisista puolet kävi päivittäin kylvyssä tai suihkussa. Vuonna 1980 vastaava luku oli kuitenkin yksi kolmesta. Tämä selviää Teknokemian kuluttajatutkimuksesta.
Pesulla käyntiinkin yleensä silloin, kun saunottiin. Yleisellä tasolla erityisesti miesten hygienianhoito rajoittui saunomisen yhteyteen.
Nuoret naiset olivat innokkaimpia suihkuttelijoita – innokkaimmat saunojat olivat puolestaan 35–49-vuotiaat miehet.
– Vuonna 1984 teetetyssä tutkimuksessa todetaan, että saunakansan puhtaus oli jo hieman parantunut, jos asiaa verrataan vuoden 1980 vastaaviin tutkimustuloksiin. Eli pikku hiljaa hygieniataso alkoi nousemaan, asiantuntija Eeva-Mari Karine kertoo.
Syytä siihen, miksi 1980-luvulla hygieniataso oli vielä heikko, ei ole eritelty tutkimuksessa kovinkaan tarkasti.
– Syynä ei voinut enää olla kotien varustelutaso, koska suihkujen määrä oli jo hyvä ja kaupunkiasunnoissakin alkoi olla saunoja. Tuolloin 90 prosenttiin talouksista tuli jo kylmä vesi ja lämminkin vesi 84 prosenttiin, Karine kuvailee.
Tutkimuksesta selviää kuitenkin, että tahtotila puhtauteen oli suurempi kuin mitä itse käytäntö.
– Voi olla, että vanhat tavat vaikuttivat vielä taustalla, koska nuorten puhtaustaso oli keskimääräistä paremmalla tasolla kuin vanhempien. Tutkimuksessa pohditaan ”kasvaako meille puhtaampi sukupolvi?” – nuorten miesten ja naisten peseytymistavat alkoivatkin jo lähestyä toisiaan, kun taas vanhemmista henkilöistä naiset huolehtivat hygieniasta miehiä paremmin.
