Uskoisitko? Vielä 1980-luvulla suomalainen saattoi kulkea samoissa alushousuissa jopa viikon

Syytä siihen, miksi 1980-luvulla hygieniataso oli vielä heikko, ei ole eritelty tutkimuksessa kovinkaan tarkasti.

– Syynä ei voinut enää olla kotien varustelutaso, koska suihkujen määrä oli jo hyvä ja kaupunkiasunnoissakin alkoi olla saunoja. Tuolloin 90 prosenttiin talouksista tuli jo kylmä vesi ja lämminkin vesi 84 prosenttiin, Karine kuvailee.

Tutkimuksesta selviää kuitenkin, että tahtotila puhtauteen oli suurempi kuin mitä itse käytäntö.

– Voi olla, että vanhat tavat vaikuttivat vielä taustalla, koska nuorten puhtaustaso oli keskimääräistä paremmalla tasolla kuin vanhempien. Tutkimuksessa pohditaan ”kasvaako meille puhtaampi sukupolvi?” – nuorten miesten ja naisten peseytymistavat alkoivatkin jo lähestyä toisiaan, kun taas vanhemmista henkilöistä naiset huolehtivat hygieniasta miehiä paremmin.

Vuonna 1984 vastanneista:

Lehtikuva

• 90% naisista ja 70 % miehistä pesi kainalonsa päivittäin.
• 72% pesi jalat päivittäin.
• 53% pesi hampaat kaksi kertaa päivässä.
• 43% vaihtoi alusvaatteet päivittäin.
• 12%  kulki samoissa alusvaatteissa viikon – vuonna 1980 vastaava luku oli 30%
• Yli 65-vuotiaista miehistä lähes puolet kulki samoissa sukissa viikon.
• Vuodessa kulutettiin keskimäärin kaksi pulloa sampoota ja kaksi deodoranttia.

Huonoiten henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtivat maaseudulla asuvat miehet. Toimihenkilönaiset huolehtivat keskimääräistä paremmin henkilökohtaisesta hygieniasta.

Vuonna 1995 vastanneista:

• 95% naisista käytti hammastahnaa
• 90% miehistä käytti hammastahnaa
• 90% naisista käytti deodoranttia
• 80% miehistä käytti deodoranttia

1990-luvun puolessa välissä hygieniahoito olikin jo hyvällä tasolla.

Puhtaus on nyt osa arkea

Lehtikuva

Nykyään puhtautta arvostetaan aivan eri tavoin. Kosmetiikka- ja hygieniatuotteet ovat osa suomalaisten arkea, mikä näkyy jo ostotottumuksissa asti.

– Tilastoista näkee sen, että kosmetiikkaan käytetty rahamäärä on lähes tuplaantunut vuodesta 1995 vuoteen 2015. Keskimääräinen suomalainen käytti vuonna 2015 kosmetiikkaan 167 euroa, mistä hygieniatuotteiden osuus on noin 26 prosenttia. Kyseinen luku kattaa kaikki vauvasta vaariin, Karine kertoo.

Hygieniatuotteisiin lukeutuvat muun muassa pesunesteet ja saippuat, hammastahnat, deodorantit.

– Hiustenhoito ei kuulu tähän lukuun, joten sampoot ja muut tuotteet tulevat vielä tämän päälle. Kokonaisuudessaan suhteellisen hyvin hygieniaan vaikuttaviin tuotteisiin panostetaan tänä päivänä.

Suomalaiset kuluttajat käyttävätkin eniten rahaa hiustenhoitotuotteisiin, seuraavaksi hygieniatuotteisiin ja sitten ihonhoitoon.

Millainen onkaan suomalainen saunakulttuuri kaiken kaikkiaan?

9:04

Tiedot perustuvat vuonna 1984 Teknokemian Tiedotuskeskuksen Suomen Gallupilla teettämään kuluttajatutkimukseen.

• 25.10.18:50
  Koti

  Onko saunasi turvallinen? Varmista ainakin nämä asiat
• 19.10.20:02
  Jalkapallo

  Zlatanin saunavideo hämmästyttää – asiantuntijalta hurja arvio
• 7.10.05:03
  Kitee

  Paleleva Pertti, 75, haki lämpöä uimahallin saunasta – kiista pelisäännöistä yllätti
• 29.8.20:11
  Terveys ja hyvinvointi

  Onko saunominen sittenkään terveellistä? Brittilehti perkasi tutkimustietoa
• 21.7.10:21
  Kesä

  "Parasta hommaa, mitä voi kesällä tehdä" – saunalauttabuumi valtasi Tampereen, löylyihin lyöttäytyi merirosvolaivuekin
• Lataa lisää