Tilastokeskus mittasi mielialat hetki hetkeltä.
Tuntuuko maanantai ankealta ja koheneeko mieliala viikonloppua kohti? Tilastokeskuksen tarkka ajankäyttötutkimus paljastaa, että et ole yksin.
Mielialoja mitattiin ensimmäistä kertaa osana ajankäyttötutkimusta, joka toistuu kerran vuosikymmenessä. Aineisto kerättiin syyskuusta 2020 syyskuuhun 2021.
Yli 10-vuotiaat vastaajat kirjasivat päiväkirjaan tekemisiään vuorokauden tai kahden ajan ja arvioivat mielialaansa kymmenen minuutin välein viidellä hymiöllä. Vaihtoehdoista kaksi oli positiivista, yksi neutraali ja kaksi kielteistä.
Episodeista kertyi lähes 1,2 miljoonaa tunteiden mittausta vajaalta 4 400 vastaajalta.
Tutkimus paljastaa selviä eroja keskimääräisissä mielialoissa, kun vertaillaan eri viikonpäiviä toisiinsa.
– Tuloksissa kuvastuu tyypillisen työ- tai opiskeluviikon rakenne, johon kuuluu viikonlopun odotusta, viikonloppu ja työviikon odotusta, kuvailee yliaktuaari Juha Haaramo Tilastokeskuksesta.
Maanantaista alkaa nousu
Maanantaisin koetaan apeimpia hetkiä. Tunnelmat ovat matalimmat kello 12:n ja 13:n maissa, mutta jo aamulla puoli yhdeksän aikaan mielialat ovat keskimääräistä huonommat.
Tunnelmat kohenevat sen jälkeen päivä päivältä ja ovat parhaimmillaan perjantai-iltana sekä lauantaina iltapäivällä ja illalla. Huippuhetkiä eletään lauantaina iltakahdeksan aikoihin.
Sunnuntaina mieliala jatkuu hyvänä – mutta vain iltapäivään asti. Kolmen aikaan tunnelma lähtee laskuun, joka jatkuu iltaan asti. Kuuluisa sunnuntai-iltapäivän melankolia saa nyt siis tilastollisen vahvistuksen.
Hyvä uutinen on, että suomalaiset ovat kuitenkin tyytyväisiä lähes 70 prosenttia ajasta.
Iltaisin hyvä mieli
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös keskiarvoja kaikista kellonajoista eli mitatuista kymmenminuuttisista ajanjaksoista. Parhaita tunnelmat ovat illalla seitsemästä puoli yhdeksään.
Positiivisin hetki koetaan kello 19.20–19.30, jolloin lähes 80 prosentilla on hyvä mieli. Tuolloin useimmat katsovat televisiota tai videoita, tekevät kotitöitä, ruokailevat tai peseytyvät.
Ulkomailla on joskus arveltu, että suomalaisten onnellisuutta selittää ahkera saunominen. Tutkimus antaa jonkin verran tukea väitteelle, sillä saunojat olivat keskimäärin onnellisempia kuin ne, jotka eivät saunoneet.
Päivän kielteisimmät hetket koetaan kello 10.30–10.40 ja 12.50–13.00, jolloin lähes kolme prosenttia kansasta on huonolla tuulella. Haaramon mukaan taustalla voi olla esimerkiksi yltyvä nälkä ennen lounasaikaa.
Vaikka vapaa-ajalla tunnelmat ovat paremmat kuin työajalla, myönteinen mieliala on selvästi yleisintä kaikessa ajankäytössä.
Nukkuminen kerää kehuja
Yksittäisistä toiminnoista nukkuminen sai yllättäen eniten myönteisiä mielialamerkintöjä, lähes 40 prosenttia.
– Ihmiset kokevat olevansa onnellisia nukkuessaan. Uni koetaan omaksi vapaaksi ajaksi, joka ei ole sidottu velvollisuuksiin, Haaramo pohtii.
Ikäryhmistä erityisesti 10–14-vuotiaat lapset erottuvat tilastoissa parhailla mielialoillaan.
Tässäkin tutkimuksessa tuli esille, että terveys ja hyvät ihmissuhteet lisäävät onnellisuutta.
Mielialojen mittausta koskeva tutkimusartikkeli on osa toukokuussa julkaistua kirjaa Ajan jäljet - elämänrytmit koronakriisissä ja 202 0-luvulla.