Mainos

Ulkomailla rötöstelevälle on lottovoitto syntyä lievempien rangaistusten Suomeen – näin järjestelmäeroilla yritetään myös pelata

1:28

Ulkomailla saatu kymmenien vuosien vankeustuomio voi sulaa Suomessa muutamaksi vuodeksi vankeutta. Vankeustuomion ulkomailla saanut suomalainen otetaan lähes aina vastaan, jos hän anoo siirtoa suomalaiseen vankilaan.

Video: Tällainen oli yö Helsingin vankilassa – MTV Uutisten toimittaja kokeili

Siirto voi olla suomalaiselle lottovoitto, sillä Suomessa on kansainvälisesti verrattuna lievät rangaistukset ja rangaistukset muutetaan vastaamaan Suomen järjestelmää.

–  Jos ulkomailla annettu tuomio on pitkä, Rikosseuraamuslaitos vie asian käräjäoikeudelle ja käräjäoikeus tekee päätöksen siitä, paljonko tämä rangaistus olisi Suomessa, oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston ylijohtaja Arto Kujala kertoo.

Oikeusministeri haluaisi, että myös muut maat ottaisivat tuomion saaneet kansalaisensa vastaan. Viimeksi syksyllä oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.), keskusteli asiasta Venäjän oikeusministeri Alexandr Konovalovin kanssa.

Keskustelut eivät kuitenkaan johtaneet mihinkään, sillä Venäjä ottaa vastaan vain vankeja, jotka haluavat siirtoa kotimaahansa. Toistaiseksi yksikään ei ole halunnut.

–  Oikeusministeri Konovalov ymmärsi ulkomaalaisvankien määrän lisääntymiseen liittyvän problematiikan oikein hyvin. Hän ei kuitenkaan luvannut uusia toimenpiteitä. Keskustelu jatkuu, Häkkänen kertoo STT:lle.

Häkkäsen mukaan hänen kollegansa perusteli linjausta sillä, että Venäjän vankilat ovat täysiä eikä uusia vankeja tarvita pahentamaan tilannetta.

Järjestelmäkikkailijoita on jätetty ottamatta vastaan

Lähettävä maa voi tosin torpata siirron, jos se katsoo, että tuomittu pääsee liian helpolla.

–  Jos lähettävä maa arvioi, että rangaistusta mukautetaan liikaa, on mahdollista, että siirtoa ei hyväksytä, jolloin siirtokaan ei toteudu. Jos esimerkiksi USA:ssa on saanut 50 vuoden tuomion ja Suomessa saisi kymmenen vuoden tuomion ja vapautuu ensikertalaisena puolella, voi maa päättää, ettei luovuta vankia, Kujala sanoo.

Suomessa on huomattu, että järjestelmäeroilla yritetään myös pelata. Kujalan mukaan hyvin harvoin on sattunut tapauksia, joissa Suomen kansalainen on pyytänyt siirtoa Suomeen, vaikka hän ei ole koskaan asunut Suomessa eikä hänellä ei ole mitään siteitä Suomeen.

–  On ollut yksittäistapauksia, että Suomi on tällaisessa tilanteessa kieltäytynyt ottamasta vankia vastaan, jos on ollut nähtävissä, että henkilö nimenomaan pelaa tällä järjestelmäerolla.

Ulkomaalaisten vankien määrä on kasvussa

Ulkomaalaisten vankien määrä Suomen vankiloissa on kasvanut viime kahdenkymmenen vuoden aikana.

Lokakuun alussa ulkomaalaisia vankeusvankeja istui Suomen vankiloissa vajaat 300. Vaikka määrä on kansainvälisesti pieni, on jo noin joka kahdeksas vankeusvanki ulkomaalainen.

Vankiloissa istuvat ulkomaiset vangit kustantavat Suomelle reilut 20 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on noin kymmenen prosenttia Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenoista.

Määrän kasvu on yksi syy sille, että oikeusministeri Häkkänen haluaisi helpottaa vankien siirtoa kotimaihinsa. Hänen mukaansa säästöt eivät ole kuitenkaan tärkein motivaattori. Siirroilla halutaan estää esimerkiksi rikollisten kansainvälistä verkostoitumista.

Koska pitkän tuomion saanut ulkomainen vanki usein myös karkotetaan kotimaahansa, vankeja ei haluta myöskään vieraannuttaa kotimaastaan.

–  Vankien siirrolla estetään rikollisuutta ja tuetaan vangin omaan kotiyhteiskuntaan integroitumista, Häkkänen perustelee.

Suomi ei ministerin mukaan siirrä vankeja epäinhimillisiin oloihin tai maihin, joissa vanki voisi joutua kuolemanrangaistuksen uhan alle.

–  Viranomaisilla on varsin hyvä tieto eri maiden vankilaolosuhteista joko kahdenvälisen tai kansainvälisten järjestöjen puitteissa tehtävän yhteistyön pohjalta. Suomi ei tee siirtopäätöstä ilman riittävää tietoa olosuhteista, joihin siirrettävä vanki joutuu, Häkkänen sanoo.

Pohjoismaiden välillä aktiivisinta

Joidenkin maiden kanssa siirrot toimivat myös Suomesta pois päin. Rikosseuraamuslaitoksen tilastoista ilmenee, että vankeusvankeja siirrellään suht aktiivisesti Suomen ja Pohjoismaiden välillä.

Lokakuun puoleen väliin mennessä vankeusvankeja oli siirretty Pohjoismaista Suomeen nelisenkymmentä ja toiseen suuntaan vajaat kolmekymmentä.

Pohjoismaiden ulkopuolella vankeja siirretään kotimaahansa muun muassa Suomen ja Viron välillä, mutta täysin tavatonta ei ole sekään, että Suomeen tullaan suorittamaan esimerkiksi Venäjällä, USA:ssa Japanissa tai toisessa EU-maassa saatu vankeusrangaistus.

Kaiken kaikkiaan siirtoja tehdään Suomen ja Pohjoismaiden ulkopuolisten maiden välillä vähän. Enimmillään siirtoja on tehty yhteensä noin kaksikymmentä vuodessa, kun joinakin vuosina vankien siirrot voi laskea yhden käden sormilla.

Suomesta on siirretty vuoden 2010 jälkeen vankeja muun muassa Viroon, Hollantiin, Britteihin, Liettuaan, Puolaan, Ranskaan ja Montenegroon.

Mainos

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.