Päällimmäiseksi jäänyt tunne on pelko, sanoo Ukrainassa sotinut suomalainen Aleksi Lysander. Voisivatko poliitikot tehdä jotain Ukrainasta palaavien suomalaisten tukemiseksi?
Suomalainen Aleksi Lysander lähti maaliskuussa 2022 Ukrainaan vapaaehtoiseksi sotimaan. Konfliktialueella kului seitsemän kuukautta.
Jo aiemmin Lysander oli käynyt Ranskan muukalaislegioonan koulutuksen ja sen jälkeen sotinut Afganistanissa.
Ukrainasta palatessa päällimmäinen mieleen jäänyt tunne oli pelko, kertoi Lysander eduskunnassa Uuden ajan veteraanit -tilaisuudessa.
– Kentällä ei saa olla pelko mukana. Mutta heti kun tulet kotiin, huomaat missä menit, mitä teit ja kuinka monta kertaa meinasit kuolla.
Vaikka aika vierii ja Lysander on turvassa Suomessa , esimerkiksi univaikeudet jatkavat piinaamistaan.
– Sitä ei uskalla mennä nukkumaan. Pitää pysyä hereillä koko ajan. Siksi minä nukun älyttömän huonosti. On niin paljon helpompi pysyä hereillä kuin laittaa silmät kiinni, Lysander kertoi.
– Kun laitan silmät kiinni, tuntuu kuin putoaisin rakennuksen laidalta tai jostain.
Ukrainassa on sotinut ja sotii yhä monia kymmeniä suomalaisia, joten ongelmat eivät kosketa ainoastaan yhtä ihmistä. Kysymys on suuresta ihmisjoukosta, kun mukaan lasketaan myös vapaaehtoisten läheiset, joihin ongelmat heijastuvat.
Poliisi on Suomessa Lysanderin mielestä ainoa viranomainen, joka todella ymmärtää, mitä vapaaehtoiset sotilaat ovat käyneet läpi, sillä poliisit joutuvat työssään kohtaamaan traumatisoiviakin tilanteita.
– Sota on päättynyt minun osaltani tällä kertaa, mutta se tulee mukana, joka ikinen päivä. Ei se lähde pois, Lysander kuvaili.
Mitä poliitikot voivat tehdä?
Valtiovallan näkökulmasta Ukrainasta palaavilla vapaaehtoisilla ei ole minkäänlaista erityisoikeutta terapia- tai muihin palveluihin.
Moni Ukrainasta palaavien suomalaisten vapaaehtoisten kanssa toimiva pitää epäkohtaa merkittävänä.
Sodan kokeneet ry:n puheenjohtaja Juha Kreus vaati, että lainsäädäntöä muutenkin perattaisiin ja uudistettaisiin ottamaan huomioon Ukrainan sodan opetukset siitä, mitä sodankäynti nykyisin oikeasti on.
Kreusin mukaan esimerkiksi sotilastapaturmalakia voi tulkita siten, ettei "itse aiheutettu", sisäsyntyisesti käynnistynyt sotilaan traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) välttämättä kuuluisi lain piiriin.
Sotilaan PTSD voi Kreusin mukaan kummuta juuri omasta toiminnasta, kuten syvästä tappamiseen liittyvästä häpeästä.
Your Finnish Friends ry:n puheenjohtaja Kasper Kannosto mainitsi Ruotsissa tehdyn lakialoitteen, jolla halutaan kartoittaa mahdollisuuksia tukea Ukrainassa taistelleita ruotsalaisia vapaaehtoisia.
Esimerkiksi Rauhanturvaajaliitto on vaatinut Suomeen perustettavaksi veteraanikeskusta, joka tarjoaisi palveluita ja tukisi rauhanturvaajia ja kriisinhallintatehtävissä toimineita yhden luukun periaatteella.
Ukrainassa sotivat vapaaehtoiset tulee Kannoston mielestä ottaa osaksi veteraanikeskushanketta.
– Se mitä eduskunnalta toivon, on se, että älkää unohtako suomalaisvapaaehtoisten ja muidenkaan veteraanien asiaa, Kannosto vetosi.
Lue myös: Tuomas Kyrö kirjoitti kirjan 18-vuotiaana muukalaislegioonaan liittyneestä Aleksista: "Elämänhalu ja kuolemanpelko vaihtavat paikkaa"
Ukrainasta palaavat vapaaehtoistaistelijat jäävät ilman kuntoutusta – "Pommihan siinä on odotettavissa"
Juttua muokattu 6.11. kello 22.27. Selvennetty veteraanikeskushanketta koskevia kappaleita.