Ukrainan pitkään odotettu ja kovilla odotuksilla ladattu vastahyökkäys alkoi päivälleen neljä kuukautta sitten 4. kesäkuuta.
Pian vastahyökkäyksen alkamisen jälkeen venäläislähteet alkoivat levittää kuvia saksalaisvalmisteisista Leopard 2 -taistelupanssarivaunuista ja yhdysvaltalaisista Bradley-rynnäkkövaunuista. Niiden näkemistä oli pitkään pidetty varmana merkkinä siitä, että Ukrainan vastahyökkäys oli toden teolla käynnistynyt.
Ukrainan kannalta ikävä uutinen oli, että kuviin päätyneet Leopardit ja Bradleyt oli hylätty taistelukentälle Länsi-Zaporizhzhjassa. Osa kalustosta oli tulessa, osa vaurioitunut.
Sota-asiantuntijat muistuttivat, ettei muutamista tappioista voi tehdä suuria päätelmiä. Ukraina taas väitti, että Ukrainan vastahyökkäyksen pääisku oli vasta tulossa, nyt vasta tiedusteltiin.
Kuukaudet kuluivat, eikä Ukrainan läpimurtoa näkynyt. Syyskuun alussa sota-asiantuntijat Michael Kofman ja Rob Lee totesivat War on the Rocksissa, että Ukrainan kesäkuun alun hyökkäys todella oli ollut hyökkäys, jolla Ukraina yritti nopeasti puhkaista Venäjän ensimmäisen puolustuslinjan. Yritys vain epäonnistui.
0:50
Ei läpimurtoja
Alkuiskunkaan jälkeen Ukraina ei ole kyennyt läpimurtoihin. Päätavoitteena pidetylle Asovanmerellä on nykyisestä rintamalinjasta lyhimmilläänkin noin 90 kilometriä, Länsi-Zaporizhzhjan Tokmakiin 20 ja Melitopoliin 70 kilometriä. Syvimmillään Ukraina on edennyt reilut kymmenen kilometriä.
Ukraina on syyttänyt vastahyökkäyksen hitaudesta muun muassa Venäjän runsaita miinoja ja linnoitteita, ilmaylivoiman puutetta ja länsimaisten aseiden myöhäistä saapumista. Murheita ovat aiheuttaneet myös Venäjän tykistö ja taisteluhelikopterit.
Sota-asiantuntijat ovat myös todenneet, ettei Ukrainan eri aselajien yhteistyö ole ollut saumatonta, minkä lisäksi joukkojen hajasijoittamista on kritisoitu. Ukraina muutti kesällä taktiikkaa jalkaväkivetoisemmaksi kärsittyään vastahyökkäyksen alkuviikkoina raskaita kalustotappioita.
Lue lisää: "Propagandatemppu – hyvä katsoa karttaa": Ilmari Käihkö arvioi väitteitä Venäjän puolustuslinjan murtumisesta
NY Times: Ukrainan hyökkäysjoukot sijoitettu huonosti – Länsikomentajat ylipuhuvat Ukrainan kenraalia
Sota-asiantuntija vieraili eturintamalla ja kertoo nyt, miksei Ukrainan vastahyökkäys etene: "Sotilaat eivät jaa virallista näkemystä"
Venäjä on myös onnistunut toteuttamaan onnistuneesti strategiaa, josta käytetään sanaparia "joustava puolustus", kirjoittaa yhdysvaltalaislehti The New York Times. Joustavan puolustuksen ydinajatus on, että puolustava osapuoli vetäytyy ja näin tavallaan yllyttää hyökkääjää puskemaan syvemmälle. Kun hyökkääjä on haavoittuvainen, puolustaja iskee.
Klassinen esimerkki tästä on Kurskin taistelu toisessa maailmansodassa, jolloin Neuvostoliiton valmisteltu syvä puolustus miinakenttineen pysäytti Saksan panssarikiilat kesällä 1943. Sekä Suomen entinen tiedustelupäällikkö, nykyinen kansanedustaja Pekka Toveri (kok.) ja panssariasiantuntija, everstiluutnantti evp. Olli Dahl ovat verranneet Ukrainan vastahyökkäystä juuri Kurskin taisteluun.
– Historiallisesti taktiikkaa on käytetty hyvin menestyksekkäästi, mutta se vaatii hyvää johtoa, pätevästi koulutettuja joukkoja ja tehokkaita vastaiskuja, sanoo puolestaan brittiläisen International Institute for Strategic Studiesin maasota-asiantuntija Ben Barry New York Timesille.
Lue lisää: Panssariupseerit vertaavat Ukrainan hyökkäystä Kurskin suurtaisteluun
2:42
Järjettömiä vastaiskuja?
Sekä ukrainalais- että venäläislähteet ovat aiemmin väittäneet, että Venäjä tekee myös "järjettömiä" vastaiskuja hyökkääviä ukrainalaisjoukkoja vastaan.
Ukrainalaismedia Kyiv Independentin mukaan Venäjä on rakentanut satoja kilometrejä "päteviä, monikerroksisia linnoitteita", jotka soveltuvat hyvin joustavaan puolustamiseen. Siitä huolimatta Venäjä taisteli kuukausia ensimmäisen varsinaisen puolustuslinjan etupuolella, media kirjoittaa.
– Puolustus luotti siihen, että venäläiset voivat vetäytyä. Mutta jos ei ole jäljellä ketään, joka voi vetäytyä ensimmäiseltä linjalta, kuka sitten puolustaa toista linjaa, sanoi ajatushautomo Center for Defense Strategiesille työskentelevä ukrainalaiseversti evp. Viktor Kivljuk Kyiv Independentille 14. syyskuuta julkaistussa artikkelissa.
– Venäjä on rakentanut puolustuksen syvyyteen Etelä-Ukrainassa, mutta suurimman osan Ukrainan vastahyökkäyksen kestosta se ei ole hyödyntänyt sitä, sanoo puolestaan sota-asiantuntija Kofman.
Lue lisää: Venäjä on voinut tyriä puolustusasemansa
Tietojen ja väitteiden ristiriitaisuus ei sinällään ole yllättävää, sillä sekä Venäjän joukot että taktiikka voivat alueellisesti vaihdella. Myös valitun taktiikan toteutus voi yhdellä alueella olla tasokasta ja toisella heikkoa. Molemmat osapuolet myös pyrkivät vähintään ajoittain kuvaamaan vastapuolen toimintaa epäedullisesti sotapropagandan nimissä. Luotettavaa tietoa rintamalta on vaikea saada.
Ristiriitaisia tietoja on liikkunut myös siitä, mikä on Venäjän reservien tilanne. Sekä Britannian puolustusministeriö että esimerkiksi yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War ovat toistuvasti Ukrainan vastahyökkäyksen aikana arvioineet, että Venäjällä on hyvin vähän reservejä käytössään.
Sota-asiantuntija Rob Lee kuitenkin kirjoitti syyskuun lopulla, että Venäjän reservit "todennäköisesti estivät" Ukrainan läpimurron Robotynen valloituksen jälkeen. Lee viittasi Britannian puolustusministeriön julkiseen arvioon, jonka mukaan Venäjä on todennäköisesti syyskuun puolivälistä lähtien heittänyt taisteluihin uuden 25. armeijansa osia.
2:31
USA: Ukrainalla korkeintaan 2 kuukautta
Selvää on, että Ukrainan etelä- ja itärintamalla tapahtuu edestakaista liikettä. Jotkin merkittävät valmistellut puolustusasemat ovat Länsi-Zaporizhzhjan alueella vaihtaneet omistajaa useita kertoja viime aikoina.
Videomateriaalin perusteella Ukraina ja Venäjä ovat pääosin kärsineet suurin piirtein saman verran tappioita Ukrainan vastahyökkäyksen aikana, Latviasta käsin toimiva Meduza-media kirjoitti tiistaina. Kuvamateriaalin perusteella tehtyjen laskelmien keskeinen ongelma tosin on, että kaikki tuhoutunut, vaurioitunut tai sotasaaliiksi jäänyt kalusto ei suinkaan päädy kameran eteen.
Vaikka luvut antaisivatkin jonkinlaisen kuvan kulutussodan kulusta, eivät ne vastaa toiseen keskeiseen kysymykseen: Kuinka Ukraina ja Venäjä pystyvät korvaamaan tappioitaan?
Sota-asiantuntijat ovat arvioineet, etteivät Ukrainan omat voimavarat riitä nykyisenkaltaiseen sotimiseen ilman lännen jatkuvaa tukea. Erityisesti Yhdysvaltain vuoden 2024 presidentinvaalien on pelätty olevan tiukka paikka Ukrainalle, sillä republikaanipuolueen ehdokkaista monet ovat suhtautuneet presidentti Joe Bidenia kriittisemmin Ukrainan tukemiseen.
Toisaalta myös toistuvasti on uutisoitu, että Venäjällä on ongelmia korvata menettämäänsä kalustoa moderneilla sotakoneilla. Tästä todisteena esimerkiksi vanhojen T-54/55 -taistelupanssarivaunujen saapuminen Ukrainaan.
Tällä viikolla Valkoisen talon tiedottaja John Kirby lausui, että Ukrainan vastahyökkäyksellä on jäljellä "kohtuullista säätä" kuudesta kahdeksaan viikkoa.
Lue lisää: USA: Ukrainan vastahyökkäyksellä jäljellä korkeintaan kaksi kuukautta
1:35