Ukrainan vastahyökkäyksellä ei ole "oikotietä onneen", toteaa panssariprikaatin ex-komentaja Pekka Toveri MTV Uutisten puhelinhaastattelussa.
Lausunto on Toverin arvio Ukrainan ilmeiseen haluun tehdä läpimurto Etelä-Ukrainassa. Jos operaatio onnistuisi, mullistaisi se taistelukentän: Venäjän maasilta Krimille olisi poikki ja Ukrainaa miehittävät venäläisjoukot olisi lyöty kahtia.
Edessä on kuitenkin noin 20–30 kilometriä venäläisten linnoitettuja, miinoitettuja ja raskaasti aseistettuja puolustusvyöhykkeitä. Ukraina on väittänyt edenneensä muutamia kilometrejä. Jos lausunto pitää paikkansa, ei Ukraina taistele vielä Venäjän pääpuolustusasemista.
– Ei ole Ukrainalla helppoa. Venäläiset perinteisesti osaavat linnoittaa ja suluttaa (miinoilla), Toveri summaa.
Tosin kaikki, se minkä venäläiset ovat perinteisesti osanneet, ei todellakaan ole maan asevoimilta suurhyökkäyksen aikana onnistunut.
Lue lisää: Leopardit yrittävät läpimurtoa: Suomalaiset selvittivät satelliittikuvista, mitä Etelä-Zaporizhzhjassa on vastassa
Sekä kenraalimajuri evp. Toveri ja että panssariasiantuntija, everstiluutnantti evp. Olli Dahl vertaavat asetelmaa erillisissä puhelinhaastatteluissa toisen maailmansodan vuoden 1943 Kurskin suurtaisteluun, jossa Saksa hyökkäsi ja Neuvostoliitto puolusti.
Neuvostoliitto uskoi Saksan iskevän Kurskin pullistumaan ja rakensi syvyyteen massiiviset puolustusasemat miinoineen ja panssarintorjuntatykkeineen. Ensimmäistä kertaa toisessa maailmansodassa Saksan salamasotastrategia tyssäsi alkuunsa kulutustaisteluksi.
– Saksa hakkasi päätään seinään, Toveri sanoo.
Lue myös: Pekka Toveri: "Panssaribordelli oli virhe" – tämä kaikki Ukrainan vastahyökkäyksestä tiedetään nyt
0:50
"Massaa on niukanlaisesti"
Ukraina joutuu nyt iskemään hyökkäysjoukoillaan Venäjän valmisteltuun puolustuslinjaan, aivan kuten Saksa teki Kurskissa.
Vastahyökkäyksen ensimmäisellä viikolla on jo nähty taistelukentälle hylättyjä saksalaisvalmisteisia Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunuja, jotka edustavat Ukrainan panssarinyrkin ylähyllyä.
Tappiot ovat sodassa, eritoten hyökkäyssodassa väistämättömiä, eikä yksittäisistä tuhotuista ajoneuvoista voi tehdä pitkälle meneviä päätelmiä, sota-asiantuntijat ovat muistuttaneet.
Yksi keskeinen kysymys on, riittääkö Ukrainalla yksinkertaisesti joukkoja venäläisasemien murtamiseen. Nyt näyttää vahvasti siltä, että samanlaista tyhjää tilaa kuin mihin Ukraina pääsi etenemään Harkovan alueella viime syksynä, ei ole löytynyt.
– Ukrainalla on massaa on niukanlaisesti. Uusia hyökkäysprikaateja on tusina, Toveri summaa.
Ukrainan kahdestatoista hyökkäysprikaatista yhdeksällä on arvioitu olevan käytössään modernia länsimaista kalustoa. Loput yksiköt käyttävät venäläiskalustoa, joka on toiminut Ukrainan armeijan selkärankana tähänkin asti.
– Jos Ukrainalla olisi kaksitoista täysin länsikalustettua mekanisoitua prikaatia, sanoisin, että varmasti pääsevät läpi. Nyt on vaikea arvioida. Tässä menee useampi viikko ennen kuin selviää, pääseekö Ukraina läpimurtoon.
Maailman suurimmaksi panssaritaisteluksi usein noteerattu yhteenotto Kurskin alueella kääntyi Neuvostoliiton vastahyökkäykseksi Saksan edettyä hitaasti noin viikon ajan. Molemmat osapuolet kärsivät hyvin raskaita tappioita.
Saksa ei koskaan tehnyt kunnon läpimurtoa.
Lue myös: Menettikö Ukraina kerralla jopa puolet Suomen Leopardeista? Panssariupseerit kertovat MTV:lle, mitä dramaattisista kuvista voi päätellä
0:56
"Hyökkäykset hyytyvät raivauskaluston puutteeseen"
Saksalla ei ollut vuonna 1943 käytössään samanlaista raivauskalustoa kuin nykyaikaisilla armeijoilla, toteaa everstiluutnantti evp. Dahl.
Miinanraivauskalusto nousi sotaisiin otsikoihin tällä viikolla, kun venäläislähteet julkaisivat kuvaa ja videota kolmesta Suomen Ukrainalle lahjoittamasta Leopard 2R -miinanraivausvaunusta, jotka olivat joko tuhoutuneet, vaurioituneet tai hylätty.
Toverin mukaan raivauskalusto on panssariyksiköiden arvokkainta omaisuutta, jota pyritään suojelemaan kaikin keinoin. Samaan aikaan hän myöntää, että miinakenttien raivaaminen ukrainalaisessa avomaastossa on "pirskatin vaikeaa".
– Yleisesti ottaen hyökkäykset hyytyvät usein pioneerien raivauskaluston puutteeseen. Ukrainalla on tiettävästi kuutisenkymmentä raivausvaunua. Jos hyökkäysprikaateja on tusinan verran, se ei ole paljoa per prikaati, Toveri muistuttaa.
Lisäksi Ukrainalla on raskaita rakettiraivaimia. Dahlin mukaan rakettiraivain "ei ole mediaseksikäs". Tehoa siitä sen sijaan löytyy.
– Ammutaan 200 metrinen räjähdysaineesta valmistettu köysi miinoitteeseen. Räjähdysainetta on sen verran enemmän kuin putkipanoksessa, että panssarivaunu mahtuu aukosta, Dahl kertoo.
– Niitä Ukrainalla on paljon, mutta vielä emme ole nähneet niiden käyttöä, Dahl jatkaa.
Tämä ei toki tarkoita sitä, ettei niitä olisi käytetty. Ukraina on julkaissut vastahyökkäyksestään niukasti kuvaa. Venäjältä taas lienee turha odottaa materiaalia, joissa sen miinakenttiä puhdistetaan.