Huippukokouksen keskustelu pyörii Ukrainan tilanteen ja sodan seurausten ympärillä.
Euroopan unionin maiden johtajien huippukokouksen odotetaan ilmaisevan seuraavan kahden päivän aikana myönteisen kantansa siihen, että Ukraina pääsee EU:n hakijamaaksi.
Ukraina jätti hakemuksensa unionin jäseneksi Venäjän hyökättyä laajamittaisesti maahan. EU-maiden johtajien odotetaan puoltavan Ukrainan asemaa hakijamaana, vaikka Ukrainan demokratiassa, oikeusvaltiossa ja korruption kitkemisessä on yhä paljon tehtävää.
Komissio on esittänyt Ukrainan ja Moldovan pääsyä EU:n hakijamaaksi, mitä Suomi tukee. Lisäksi komissio ehdottaa Georgialle "EU-jäsenyysperspektiiviä", joka viestii vielä pidemmästä polusta unionin jäseneksi.
Lue myös: Viron pääministeri Kallas FT:lle: Naton nykyisellä puolustussuunnitelmalla Viro pyyhkäistäisiin sodassa maailmankartalta
Huippukokouksessa määritellään EU:n yleistä poliittista suuntaa, ja se järjestetään Brysselissä tänään ja huomenna. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin (sd.).
Tällä kerralla varsinaisen huippukokouksen lisäksi kokonaisuuteen on nivottu myös kokous Länsi-Balkanin maiden kanssa ja euroalueen talouslinjauksista päättävä eurohuippukokous.
Myös osa mahdollisesti esiin nousevista talousasioista, kuten hintojen voimakas nousu, liittyvät nyt kiinteästi Ukrainan sotaan.
Länsi-Balkan yhä umpisolmussa
Suurimpien turhaumien oletetaan ennakolta liittyvän Länsi-Balkanin maiden tilanteeseen. Esimerkiksi Pohjois-Makedonia on joutunut odottamaan jäsenyysneuvotteluja vuosia, ja Bulgaria on vastustanut asiaa sitkeästi.
Bulgarian poliittinen tilanne on sekava, eikä tilanteen odoteta ratkeavan tälläkään kertaa.
Suomessa katsotaan, että nykyinen turvallisuustilanne korostaa entisestään tarvetta käynnistää Pohjois-Makedonian ja Albanian jäsenyysneuvottelut pikaisesti.
