"Ukrainalaiselle Igorille" lupailtiin töitä yhtiöstä, joka on jo suljettu ulos Turun telakalta
Lokakuussa telakkayhtiö Meyer Turku sulki ulos telakalta kaksi uutisoinnissa esille noussutta yhtiötä Hodesin ja Bongo Marinen.
Julkaistu 29.11.2025 09:19
MTV UUTISET – STT
STT haki valehenkilöllisyydellä töitä virolaisesta alihankintafirmasta. Kävi ilmi, että yhtiö etsii yhä työntekijöitä Suomessa.
"Hyville tekijöille löytyy aina töitä", vakuutettiin Suomessa rekrytoivasta firmasta "ukrainalaiselle Igorille" marraskuussa.
STT tekeytyi työtä etsiväksi hitsaajaksi selvittääkseen, miten ukrainalaisten telakkatyöntekijöiden riistoon liittyvät virolaisyhtiöt toimivat tällä hetkellä. STT:n syyskuisen uutisen mukaan ukrainalaisille oli muun muassa maksettu liian pieniä palkkoja heidän työskennellessään virolaisissa alihankintayhtiöissä Turun telakalla.
Lokakuussa telakkayhtiö Meyer Turku sulki ulos telakalta kaksi uutisoinnissa esille noussutta yhtiötä Hodesin ja Bongo Marinen. Meyer Turun mukaan se oli saanut varmistuksen, että yhtiöihin liittyvät väärinkäytösepäilyt ovat aiheellisia.
Hodes ja Bongo Marine liittyvät toisiinsa. Niillä on ollut muun muassa sama osoite Tallinnassa, samoja vastuuhenkilöitä ja sama virolainen puhelinnumero rekrytoinnissa.
Syyskuussa Hodes oli ilmoittanut Suomessa olevasta hitsaustyöstä laivanrakennuksessa ja -korjauksessa. Venäjänkielisessä ilmoituksessa luvattiin muun muassa keskimääräistä parempaa palkkaa sekä maksutonta majoitusta ja työvaatteita.
STT järjesti marraskuussa venäjää ja ukrainaa puhuvan henkilön soittamaan ilmoituksessa kerrottuun numeroon. Ukrainalaiseksi hitsaajaksi esittäytyneelle "Igorille" sanottiin puhelussa, että yhtiö hakee edelleen työntekijöitä Turkuun ja sen lisäksi Helsinkiin.
Yhtiö tarjoaa nettopalkkaa
Hodes-yhtiön numeroon vastasi ukrainaa puhuva henkilö.
– Työtä hitsaajalle on tällä hetkellä Turussa. Sanoisitteko, onko teillä kokemusta laivanrakennusalalta? Igorilta kysyttiin.
Igor sanoi työskennelleensä laivanrakennuksessa viisi vuotta ja että hänellä on oleskelulupa Suomessa. Hän kysyi palkasta.
– Palkka on meillä 15–17 euroa nettona tunnilta. Tarkka tuntipalkka vahvistetaan projektin valvojan puhelinhaastattelussa, rekrytoija sanoi.
– Se on ennen veroja?
– Ei, se on verojen jälkeen. Bruttopalkka riippuu siitä, mikä teidän verokantanne on. Sitä en tiedä. Se selviää, kun olette sopinut ja teette sopimuksen projektikoordinaattorin kanssa. Silloin selviää teidän bruttotuntipalkkanne.
Yhtiöstä kerrottiin viikkotuntimääräksi noin 56.
– Majoitus, työmatkat ja työvaatteet ovat meidän kustannuksellamme.
Yhtiön mukaan työsuhde olisi pitkäaikainen.
– Hyville työntekijöille meillä on työtä aina.
"Tarjolla toinenkin paikka"
Seuraavalla viikolla Igor yritti soittaa ukrainalaiselle projektikoordinaattorille työhaastattelun sopimiseksi. Lähes viikon yrittämisen jälkeen häntä ei tavoitettu puhelimitse.
Marraskuun lopulla Igor soitti uudelleen työpaikkailmoituksessa olleeseen numeroon. Henkilö oli aiemmassa puhelussa ollut haluton vastaamaan suoraan, missä kohteessa työtä tarkalleen olisi.
– Puhuimme nimenomaan Turun telakalla työskentelystä, eikö niin? Igor kysyi.
– Kyllä. Tällä hetkellä on tarjolla toinenkin paikka. Se on Helsingissä. Siellä on laivanrakennusta, rekrytoija sanoi.
Rekrytoijan mukaan tarvetta olisi runkorakenteiden hitsaajalle. Hän kehotti jatkamaan projektikoordinaattorin tavoittelua.
– Kun olette saaneet häneen yhteyden, voin keskustelunne tuloksen jälkeen olla uudelleen yhteydessä teihin, rekrytoija sanoi puhelun päätteeksi.
Puhelun aikana kävi ilmi, että yhtiössä oli alettu ihmetellä, miksei Igorista löydy tietoa mistään. Tämän jälkeen STT ei enää ollut peitenimellä yhteydessä yhtiöön. Yhtiö ei vastannut STT:n toimittajan yhteydenottoihin, joissa pyydettiin kommenttia ja kerrottiin peiteroolin käytöstä tiedonhankinnassa.
Kuvassa telakkayhtiö Meyer Turku.All Over Press
Helsingin telakka: Ei sopimuksia
Teollisuusliiton työehtoasiantuntija Deniz Kacar ei ole yllättynyt, että yhtiö yrittää yhä rekrytoida Suomen telakoille. Ulkomaalaisten työntekijöiden työehtoja polkeville yrityksille on hänen mukaansa tavallista, että ne rekrytoivat yhdellä nimellä ja toimivat toisella.
Nettopalkan tarjoamisen syy on Kacarin mukaan tavallisesti alipalkkauksen piilotteleminen. Hän lisää, että yhtiöt ovat maksaneet ukrainalaisille isoja osia palkasta verottomina päivärahoina.
– Kun ei makseta veroja, saadaan alipalkkaus vaikuttamaan paremmalta diililtä kuin se todellisuudessa on, Kacar sanoo.
Yhtiön tarjoamia työtunteja Kacar pitää kohtuuttomina.
– Laillisia tuntimääriä nuo eivät tietenkään ole ja kun tiedetään, että mitään lisiä yhtiöt eivät maksa eivätkä täyttä palkkaa välttämättä tunneistakaan.
Helsingin telakalta kerrotaan, ettei Hodesilla tai Bongo Marinella ole tällä hetkellä sopimuksia telakan tai siellä toimivan alihankintaketjun kanssa. Telakka ei myöskään aio tulevaisuudessa tehdä sopimuksia niiden kanssa. Helsingin telakalla on nykyään käytössä järjestelmä, joka vähentää riskiä, että alihankintaketjuun päätyy epäluotettavia toimijoita, kerrotaan telakkayhtiö Davien viestinnästä.
Meyer Turusta vastattiin, ettei se kommentoi "keskeneräisiä yksittäisiin yrityksiin tai henkilöihin liittyviä asioita". Yhtiön mukaan se on selvitystensä perusteella antanut yksittäisille yrityksille ja niiden vastuuhenkilöille porttikieltoja Turun telakalle.
Yhtiöt toimineet eri nimillä
STT käytti tiedonhankinnassa peiteroolia, koska Hodes tai muut ukrainalaisten riistoon liittyvät yhtiöt eivät ole kuukausien yrittämisen jälkeen antaneet kommenttia toiminnastaan Suomessa. Yhtiöiden toimintaa on haluttu selvittää, koska ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen polkeminen on merkittävä ja usein piiloon jäävä yhteiskunnallinen ongelma.
STT:n aiemman selvityksen perusteella yhtiöillä on ollut tapana piilotella todellista toimintaansa ja kytköksiään. Ne ovat vaihdelleet nimiä, ja työntekijöitä on siirretty yhtiöltä toiselle. Myös esimerkiksi aluehallintovirastolla on ollut vaikeuksia saada tietoa yhtiöistä.
