Ukraina tempaisi aloitteen Venäjältä – asiantuntija arvioi syyt menestyksen taustalla: suomalaisten suosima mottitaktiikka listalla

Venäjän ryhmityksen muutokset ja miehistöpula ovat edesauttaneet Ukrainan vastahyökkäyksiä.

Näin arvioi sotatieteen tohtori Antti Paronen Maanpuoluolustuskorkeakoulusta viestipalvelu Twitterissä.

Ukrainan menestyksekkäiden vastahyökkäysten jälkeen venäläisjoukot ovat joutuneet muuttamaan ryhmityksiään puolustautumiseen sopivaksi.

– Tämä taas antaa mahdollisuuden hyökkääjälle hyödyntää syntynyttä aloitetta.

Myös venäläisten miehistöpula on ukrainalaisille eduksi.

Suomalaisten suosima mottitaktiikka käytössä

Parosen mukaan ukrainalaisten etenemistä ovat auttaneet myös pitkän kantaman asejärjestelmät sekä joukkojen tehokas käyttö.

Paronen jatkaa, että länneltä saaduilla asejärjestelmillä Ukraina on pystynyt vaikuttamaan venäläisten tuliyksiköihin pitkänkin matkan päästä.

– Paine viholliseen pitää pitää yllä. Se mahdollistuu tulenkäytön ja joukkojen käytön yhteisvaikutuksella.

Ukrainan joukot ovat hyödyntäneet muun muassa mottitaktiikkaa.

Suomalaiset käyttivät mottitaktiikkaa talvisodan aikana. Motissa vihollisen ryhmitys pyritään pilkkomaan pienemmiksi ryhmityksiksi, moteiksi. Motissa olevia vihollisia pyritään sitten hallitsemaan tai tuhoamaan.

Motti on usein alivoimaisen armeijan suosima taktiikka.

Parosen mukaan mottia ei kannata tavoitella, jos hallitsemiseen tai tuhoamiseen ei ole resursseja.

– Ukrainassa Lymanin alueen merkittävää onnistumista ei siis mitatakaan motitettujen venäläisten joukkojen määrässä, vaan irti olevien ukrainalaisten omien joukkojen kyvyssä jatkaa hyökkäystä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja