lsännöintiliitto on julkaissut tuoreen Putkiremonttibarometrin. Tulosten perusteella taloyhtiöt saavat yhä lähes aina pankkilainoja putkiremontteihin – jotka kuitenkin aloitetaan usein suhteellisen myöhään.
Putkiremontteja koskevaan kyselyyn on vastannut yhteensä 254 isännöitsijää. Remonteista hieman yli 70 prosenttia on tehty 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuille taloille.
Peräti 45 prosenttia vastaajista on kertonut, että putkistossa tapahtuneilla vuodoilla oli erittäin suuri merkitys putkiremontin suunnittelun aloittamiselle.
Toisin sanoen putkiremontit aloitetaan huomattavan usein vasta silloin, kun ongelmat ovat jo ilmeisiä.
– Sellaisiakin yksittäistapauksia on, joissa remonttiin on ryhdytty vasta, kun vakuutusyhtiö ei ole enää korvannut vuotovahinkoja, Isännöintiliiton kehityspäällikkö Reetta Yrttimaa kommentoi tiedotteessa.
Työn jälki pääosin hyvää
Urakoitsijan valinnassa hinnalla oli erittäin suuri merkitys joka toiselle vastaajalle. Tärkeänä pidettiin myös urakkayhtiön mainetta sekä urakalle annettua aikataulua.
Käytetyt menetelmät, niiden sertifikaatit sekä remonttiin liittyvät takuukysymykset sen sijaan olivat erittäin tärkeitä huomattavasti harvemmalle.
Urakoitsijat saivat työstään keskimäärin varsin hyvät arviot: esimerkiksi yleinen työn jälki sai (asteikolla 1–5) keskimääräisen arvosanan 4,08.
Rivi- ja luhtitaloissa perinteisillä menetelmillä toteutettu saneeraus maksoi yhtä vastikeneliömetriä kohden keskimäärin 659 euroa, elementtikerrostaloissa 740 euroa ja muissa kerrostaloissa 883 euroa.