Kaikkiaan kahdeksan Suomen 77 verkkoyhtiöstä on hakenut Energiavirastolta lisäaikaa päästäkseen sähkömarkkinalain asettamiin tavoitteisiin sähkön toimitusvarmuudessa. Lain mukaan vuonna 2029 taajamien sähkökatko voi olla kuusi tuntia ja haja-asutusalueella korkeintaan 36 tuntia.
Siirtymäaikaa hakeneilla yhtiöillä on merkittävä osa sähkönjakeluverkostaan haja-asutusalueilla. Joukossa ovat esimerkiksi savolaiset Savon Voima ja Järvi-Suomen Energia sekä Pohjois-Karjalassa toimiva PKS Sähkönsiirto. Muut ovat Leppäkosken sähkö, KSS Verkko, Vatajankosken sähkö, Lankosken sähkö ja Rantakairan Sähkö.
Harvaan asutulla maaseudulla lain asettamiin tavoitteisiin pääseminen tietää töitä ja isoja investointeja. Siirtymäaikaa voidaan myöntää korkeintaan 8 vuotta.
– Jos kaupungeissa verkkoa on asiakasta kohden 10–15 metriä, niin maaseudulla se on 150 metriä. Sen myötä uudet vaatimukset tulevat niille (verkkoyhtiöille) kalliimmiksi, Energiaviraston verkot-ryhmän johtaja Veli-Pekka Saajo toteaa.
Keinoja on monta
Maakaapelin nimiin vannotaan etenkin kaupunki- ja taajama-alueilla, mutta muitakin keinoja on olemassa. Laki ei sanele sitä, pitäisikö verkkojen kulkea maassa vai ilmassa.
– Asiakkaan kannalta on aivan sama, miten sähkönsaanti varmistetaan. Johtoalueen reunojen hoitaminen parantaa sähkönsaannin varmuutta, sähkölinjoja tuodaan tienvarsiin ja automatiikka kehittyy koko ajan. Paikallisen varavoiman avulla voidaan välttää asiakaskohtaiset pitkät sähkökatkot, johtaja Kenneth Hänninen Energiateollisuudesta pohtii.
Suurin osa kuluttajien kokemista sähkökatkoista syntyy ilmassa kulkevissa kaapeleissa keskijänniteverkossa. Vuoden 2016 lopussa keskijänniteverkoista oli maan povessa vasta 19 prosenttia.