Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) sekä Teknologiateollisuus ovat laatineet hankelistan, jolla voitaisiin sekä vahvistaa Suomen huoltovarmuutta että luoda talouskasvua.
Suomen keskeisimmät työnantajajärjestöt ovat ajatelleet, että huoltovarmuuden parantamisella voitaisiin tehdä myös bisnestä.
EK:n ja Teknologiateollisuus ry:n valitsemat hankkeet voisivat mahdollistaa järjestöjen mukaan noin 20 miljardin euron investoinnit ja voisivat tuoda vuosittain 10 miljardin euron liikevaihdon.
Kaikkien toivelistalla olevien investointien toteutumiseen ei uskota ainakaan nopealla aikataululla.
Keskeisimmät hankkeet koskevat sähköverkon kriittisiä laitteita, kaasuinfrastruktuuria ja hiilidioksidin talteenoton ratkaisuja.
Hankkeet voisivat mahdollistaa kannattavan liiketoiminnan sekä turvata Suomelle tärkeiden raaka-aineiden saatavuuden myös poikkeusolosuhteissa.
Lista hankkeista luovutettiin pääministeri Petteri Orpolle (kok.) tiistaina. Orpo kehui listausta hyväksi ja lupasi viedä sen eteenpäin eri ministeriöille.
Julkista tukea vaativien hankkeiden mahdollinen toteutus jää seuraavan hallituksen harkintaan.
Sähköä ja kaasua
Sähköverkon muuntajien ja kytkinlaitteistojen kotimainen tuotanto tukisi sähköverkon laajentamista ja loisi järjestöjen mukaan vientimahdollisuuksia.
Sähköverkon laajentaminen on tärkeää uusille investoinneille, joita voivat olla muun muassa datakeskukset ja vihreän vedyn tehtaat.
Biometaanin ja synteettisen metaanin tuotanto sekä maakaasuputkiyhteyden kehittäminen voisivat vähentää riippuvuutta nesteytetyn maakaasun tuonnista.
Kokeiluasteella oleva hiilidioksidin talteenotti eli ”piippujen tulppaaminen” nostetaan myös mahdollisuudeksi.
Jos teollisuuden päästämää hiilidioksidia onnistutaan tehokkaasti ottamaan talteen, hiilidioksidin siirtoa varten voitaisiin rakentaa putkiyhteys Pohjois-Norjan kaasukentille. Tämä tukisi myös Suomen ilmastotavoitteita.
– Hankkeiden taloudelliset edellytykset vaihtelevat täysin markkinaehtoisista investoinneista julkista tukea ja EU-tason rahoitusmekanismeja edellyttäviin kokonaisuuksiin, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.
Tässä on EK:n ja Teknologiateollisuuden hankelista
1. Kriittisten sähkölaitteiden, kuten muuntajien ja kytkinlaitteistojen, kotimaisen tuotannon laajentaminen vahvistaisi huoltovarmuutta ja loisi vientimahdollisuuksia.
2. Huoltovarmuutta merkittävästi tukevia hankkeita olisivat Narvikin sataman laajennus ja Narvik-Haaparanta ratayhteyden kahdennus,.
3. Suomi on osin riippuvainen tuontikaasusta, jota tuodaan pääosin nesteytettynä maakaasuna (LNG) EU:n ulkopuolelta. Biometaanin ja synteettisen metaanin tuotannon skaalaus, kaasuverkon laajentaminen ja mahdollinen maayhteys Norjaan poistaisivat riippuvuuden.
4. Suomeen on rakennettava hiilidioksidin talteenoton ja siirron infrastruktuuri, kuten putkiyhteys Pohjois-Norjan kaasukentille. Tämä voisi mahdollistaa teollisuuden päästöjen varastoinnin, tukea ilmastotavoitteiden saavuttamista ja vahvistaa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä.
5. Siirtyminen vetypelkistykseen lisäisi teräksen arvoketjun strategista autonomiaa ja vähentäisi riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista.
6. Kotimainen alumiinituotanto vahvistaisi kriisinkestävyyttä ja voisi synnyttää uuden teollisen klusterin erityisesti konepaja- ja puolustusteollisuuden tarpeisiin.
7. Fossiilivapaa kemiankompleksi Kilpilahteen. Petrokemian syötteiden omavaraisuutta voitaisiin lisätä konvertoimalla nykyinen tuotantokeskittymä Kilpilahdessa lähes fossiilivapaaksi kokonaisuudeksi.
8. Metsäteollisuuden sivuvirtoihin perustuva SAF-tuotanto (uusiutuva lentopolttoaine) tarjoaisi kustannustehokkaan kotimaisen raaka-ainepohjan ja loisi uusia arvoketjuja.
9. Akkukemian jätevirtoihin perustuva sulfaatinpoistolaitos lisäisi rikin ja lipeän omavaraisuutta ja mahdollistaa uusia akkuteollisuuden investointeja.