Nuoret käyttävät reseptivapaata yskänlääkesiirappia päihteenä, minkä vuoksi apteekkien on täytynyt rajoittaa lääkkeen myyntiä. Päihdelinkin mukaan aineen käyttö on 2000-luvulla kasvanut maailmalla tasaisesti.
Käyttäjät uuttavat Resilar-yskänlääkkeestä kotikonstein DXM-lyhenteellä tunnettua dekstrometorfaania. Ohjeet uuttamisesta ovat levinneet nuorienkin suosimilla nettipalstoilla.
Osa kuitenkin juo päihtymistarkoituksessa yskänlääkettä sellaisenaan. Lääkkeeseen on lisätty väärinkäytön estämiseksi sorbitolia, mikä aiheuttaa liikaa lääkettä juoneelle tavoitellun päihtymyksen lisäksi ripulin.
Käytettävä määrä on moninkertainen normaaliin lääkekäyttöön verrattuna.
Väärinkäyttö tiedossa vuosikymmeniä, Fimea tarkkailee
Resilarin päihdekäytöstä on tiedetty jo 1980-luvulla. Vuonna 2009 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, silloinen Lääkelaitos, selvitti Resilar-yskänlääkkeen väärinkäyttöä. Sen selvitysten mukaan myrkytyksiin johtanutta laajamittaista käyttöä ei ilmennyt.
– Pienen lääkettä tietoisesti väärinkäyttävän ryhmän käytökseen on vaikea puuttua. Fimea arvioi tilanteita tapauskohtaisesti ja tässä käyttökelpoisen lääkkeen vieminen ihmisiltä ei ilmeisesti ollut haittaan nähden järkevää, kertoo ylilääkäri Kimmo Jaakkola Fimeasta.
Resilar sai pysyä reseptivapaana lääkkeenä, mutta sen käyttö on Fimean pysyvässä seurannassa. Resilaria myydäänkin apteekeissa vain yksi pullo kerrallaan luotettavan oloisille asiakkaille. Joissain apteekeissa pullot on siirretty tiskin taakse varkauksien ehkäisemiseksi.
– Uskon, että apteekeissa tiedetään väärinkäyttömahdollisuus ja ollaan asian kanssa varovaisia.
Fimealle ei ole tullut viestiä siitä, että tilanne olisi nyt muuttunut tai vaatisi erityisiä toimia.
Aiheuttaa hallusinaatioita ja todellisuudesta irtautumisen tunteen
Päihdelinkki mainitsee käyttäjien olevan usein 12–20 vuotiaita. Myös Itä-Suomen farmakologian dosentti Markus Storvik kertoo, että käyttäjät ovat yleensä nuoria miehiä.
– Päihteiden käyttö vastaa aina johonkin tarpeeseen. Käyttäjät ovat uudenlaisia kokemuksia tavoittelevia ”high-novelty seeking”-henkilöitä, Storvik kuvailee.
Saatu vaikutus riippuu annoksesta. Tyypillinen viihdekäyttöannos aiheuttaa tilan, joka muistuttaa alkoholin ja kannabiksen yhteiskäyttöä. Myös hallusinaatioita esiintyy.
– Suuremmilla annoksilla voi syntyä niin sanottu dissosiatiivinen tila, jossa oma subjektiivinen kokemus ja aistit ovat suhteellisen irrallaan ympäristöstä, Storvik kertoo.
Riskeinä esimerkiksi kehon ylikuumentuminen ja psykoosi
Vaikka DXM ei ole aiheuttanut kuolemantapauksia, on sillä omat haittansa.
– DXM ei aiheuta riippuvuutta missään perinteisessä mielessä, mutta sillä on haitallisia yhteisvaikutuksia esimerkiksi SSRI-mielialalääkkeiden kanssa. Aineella on ihan selkeitä fyysisiä haittavaikutuksia, eli se ei ole mikään leikkikalu, Storvik kertoo.
Suurina annoksina ongelmina on esimerkiksi kehon ylikuumentuminen aineen aiheuttaman tärinän vuoksi. Suurin osa ongelmista tulee Storvikin mukaan nimenomaan käyttäjän oman toiminnan seurauksena. Päihtyneenä esimerkiksi onnettomuusriski kasvaa.
– Riittävän suurena annoksena DXM voi laukaista psykoosin, jos tauti on muutenkin ollut tuloillaan. Sitähän ei kukaan voi kuitenkaan ennalta tietää.
Harvinaisia haittavaikutuksia ovat myös maksan ja munuaisten vajaatoiminta sekä jopa aivovaurio. Harvinaisempien riskien todennäköisyys kasvaa isompien annosten ja jatkuvan käytön myötä.