Suomen vaikutus Afganistaniin jäi heikoksi ja lyhytaikaiseksi, kertoo tuore Ulkopoliittisen instituutin tutkimus.
Ulkoasiainvaliokunnan toimeksiantona tehty tutkimus kartoittaa Suomen osallistumista Afganistanin jälleenrakentamiseen ja vakauttamiseen lähes kahdenkymmen vuoden aikana.
Sen mukaan Suomi sen sijaan onnistui tavoitteessaan vahvistaa Afganistanissa ulko- ja turvallisuuspoliittisia kumppanuuksiaan. Suomen arvioidaan myös hyötyneen Nato-yhteistyön tiivistymisestä.
Ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkijan Katariina Mustasillan mukaan Suomen tavoitteet Afganistanin suhteen liittyivät etenkin hyvään hallintoon, turvallisuuteen ja ihmisoikeuksiin. Samalla Suomen toiminta Afganistanissa ei kuitenkaan perustunut ensisijaisesti Afganistanin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin tai paikallisiin tarpeisiin.
Lue myös: Afganistanissa ensimmäinen julkinen teloitus talebanien valtaan paluun jälkeen
Positiivinen muutos päättyi maasta lähtöön
Mustasilta kertoo, että Afganistanissa tapahtui positiivista kehitystä Suomen maassa ollessa. Muutos ei kuitenkaan jatkunut Suomen ja muiden maiden vetäydyttyä.
– Intervention aikana saatiin kehitystä joillakin inhimillisen kehityksen saroilla, mutta tulokset olivat kestämättömiä. Kun Afganistanista lähdettiin pois, tulokset ikään kuin murenivat, Mustasilta sanoo.
