Valtioneuvoston teettämässä tutkimuksessa selvitettiin vuosina 2003-2018 tapahtuneita parisuhdetappoja. Asiantuntijan mukaan pelko väkivallan pahenemisesta voi vaikuttaa avun hakemiseen.
Parisuhdeväkivallan vuoksi kuolleiden naisten aiemmin kokema väkivalta jää viranomaisilta piiloon, käy ilmi valtioneuvoston teettämästä tutkimuksesta.
Tutkimuksessa mukana ollut Itä-Suomen yliopiston kriminologian professori Mikko Aaltonen sanoo, että parisuhdetappojen uhreilla oli tutkimuksen perusteella paljon käyntejä terveydenhuollossa mutta vähän merkintöjä väkivallasta.
– On vaikea arvioida, kuinka moni muista merkinnöistä johtuu parisuhdeväkivallasta. Useiden tutkimusten perusteella väkivallan tunnistamisessa terveydenhuollossa on kuitenkin parantamisen varaa, Aaltonen sanoo STT:lle.
Aaltosen mukaan merkittävää on myös se, että parisuhteessa tapahtuneiden henkirikosten uhrit olivat tutkimuksen perusteella keskimääräistä muun parisuhdeväkivallan uhria vanhempia.
Parisuhdetappojen uhrit olivat keskimäärin 45-vuotiaita ja tekijät 47-vuotiaita, kun parisuhdeväkivallan uhrien keski-ikä oli noin 37 vuotta ja tekijöiden 40 vuotta. Kansainvälisesti vertaillen korkeaa keski-ikää voi selittää se, että Suomessa ikärakenne painottuu iäkkäämpiin ihmisiin.
Tänään julkaistussa Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa selvitettiin vuosina 2003–2018 tapahtuneita parisuhdetappoja. Tutkimuksessa hyödynnettiin muun muassa tuomio- ja esitutkinta-asiakirjoja sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekisteriaineistoja. Tutkimushanke sisältyi yhtenä toimenpiteenä naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmaan.
Lue myös: Mustasukkaisuus on luonnollinen tunne, mutta osalla se ottaa vallan – "Kuka tahansa voi joutua väkivaltaiseen ja mustasukkaiseen suhteeseen"
Parisuhdeväkivaltakuolleisuutta Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa
Naisiin kohdistuvien parisuhdetappojen määrä väheni Suomessa 2000-luvun alkupuolella, mutta lasku ei enää jatkunut 2010-luvulla. Parisuhdeväkivaltakuolleisuutta on Suomessa selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja monissa EU-maissa.