Mustasukkaisuutta käsitellään usein hyvin yksipuolisesti, vaikka parisuhteessa on aina kaksi osapuolta. Psykoterapeutti selittää syitä mustasukkaisuuden takana ja kertoo, miten mustasukkaisten ajatusten ajamiin toimintatapoihin voi vaikuttaa.
Mustasukkaisuus on hieman kaksijakoinen tunne niin sen kokijalle kuin kohteellekin.
Se yhdistyy voimakkaasti intohimon tunteeseen ja ajoittain mustasukkaisuutta saatetaan peräti janota, mutta toisaalta se voi eskaloitua myös hyvin myrkylliseksi toiminnaksi ja johtaa henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan parisuhteessa.
Näiden ääripäiden väliin jää vielä niin sanotusti ”harmittomat” mustasukkaisuuden tunteet, jotka käväisevät mielessä, mutta eivät jää pyörimään pääkopassa ja valtaa kaikkia ajatuksia.
Psykoterapeutti ja tietokirjailija Katja Myllyviita keskittyy tuoreessa teoksessaan Mustasukkaisuus (Duodecim 2023) mustasukkaisuuteen parisuhteessa.
Myllyviita kertoo kirjoittaneensa kirjan sekä sellaisille ihmisille, ketkä kärsivät itse päälle jäävästä, liiallisesta mustasukkaisuudesta että mustasukkaisten ihmisten kumppaneille.
Kirja sisältää muun muassa paljon harjoituksia, joista liiallista mustasukkaisuutta kokeva voi hyötyä ja joita voi hyödyntää myös esimerkiksi pariterapiassa.
Katso yllä olevalta videolta, miksi itsensä kokeminen uhriksi mustasukkaisen kumppanin kanssa saattaa olla jopa vahingollista.
Lue myös: Miksi mies tykkäilee exien kuvista Instagramissa, vaikka kielsin? Raati vastaa: "En tekisi mitään johtopäätöksiä..."
Mustasukkaisuus on luonnollinen tunne, joka aiheuttaa usein kuitenkin häpeää
Mustasukkaiset tuntemukset ja ajatukset liittyvät läheisten ihmissuhteiden suojelemiseen ja on täysin luonnollista tuntea pientä hätää, jos hyvin läheinen ihminen on etääntymässä poispäin.
Mustasukkaisuuden aiheuttama häpeä liittyy Myllyviidan mukaan opittuun elämään ja siihen, mitä olemme oppineet tunteista.
– Mitkä tunteet ovat hyviä tunteita, josta saa ”peukkuja”, kun on reipas ja iloinen. Ja mitkä taas hankalia tunteita, joista olemme oppineet elämänvarrella, että ne ovat muille epämiellyttäviä, Myllyviita kertoo.
Mustasukkaisuuden häpeäminen on myös kulttuurisidonnaista ja esimerkiksi Suomessa arvostetaan enemmän pidättyväistä käyttäytymistä. Ylilyönnit nähdään helposti häpeällisinä ja noloina.
Mustasukkaisuuden lisäksi häpeä voi liittyä esimerkiksi vihan tunteeseen, jonka kanssa usein vain sinnitellään, koska sitä ei osata ilmaista.
– Kunnes jossain vaiheessa räjähtää jostain ihan pienestä asiasta. Mustasukkaisuuden ilmaisemisessa on paljon samaa.
Myllyviidan mukaan häpeän tunne voi liittyä jo siihen, että ihminen kokee tarvitsevansa jotakin toista, haluavansa tämän lähelle ja ei toisaalta koe pärjäävänsä yksin.
Tarvitsevuuteen on saattanut liittyä aikaisemmin elämässä suoranaista häpäisyä.
– Esimerkiksi, että ”noin iso tyttö, etkä vieläkään pärjää yksin”. Siitä saattaa muodostua omaan tarvitsevuuteen liittyvä häpeä.
Mustasukkaisuuteen saattaakin liittyä juuri hankaluus ilmaista kumppanille sitä, paljonko tarvitsee kumppaniaan. Tällöin vihasta saattaa tulla ikään kuin suojatunne, jolla peitetään omaa haavoittuvuutta.
– Siinä tulee ongelma, koska harvoin saamme vihan avulla sitä, mitä tarvitsemme.
Lue myös: Kumppaneista kämppäkavereiksi? Kuusi merkkiä, jotka voivat paljastaa, että kipinä on kaikonnut suhteestasi
Mustasukkaisuus ei ole stabiili ja pysyvä ominaisuus
Samaan tapaan kuin vihan hallintaa ja ilmaisemista voi työstää, myös mustasukkaisten ajatusten ajamiin toimintatapoihin voi puuttua.
– Tunnesäätelytaitojen kehittäminen on voimaannuttavaa. Vahvistaa ”minäpystyvyyttä”, kun huomaa, että kestää jonkin tunneaallon ja yllykkeen, tai että ei toiminutkaan yllykkeiden mukaisesti.
Mustasukkaisuus liittyy Myllyviidan mukaan temperamenttiin ja tunteiden voimakkuuteen.
– Jos on kovin voimakkaasti tunteva ja intohimoinen henkilö, mustasukkaisuuden aallotkin saattavat lyödä korkeammalle.
Siihen, kuinka paljon mustasukkaiset ajatukset vaikuttavat käytökseen, vaikuttavat kyseinen kiintymyssuhde, opitut mallit sekä esimerkiksi omien vanhempien parisuhde.
– Se tarjoaa ikään kuin sen ensimmäisen mallin siitä, miten vaikeita tilanteita käsitellään. Puhutaanko niistä? Riidelläänkö niistä? Mitä vaihtoehtoja ihmisellä on riidellessään?
Kun itse aikuisena päätyy riitatilanteisiin, valitsee todennäköisesti saman mallin kuin omat vanhemmat tai täysin päinvastaisen lähestymistavan.
Mustasukkainen kumppani saattaa peilata puolisoonsa myös ominaisuuksia, joita on oppinut muista ihmisistä esimerkiksi aikaisemmissa parisuhteissa tai muutoin elämänsä varrella.
– Erilaisten pelkojen noustessa on ihan hyvä tarkistaa, että onko tämä ihminen nyt tällainen vai oliko se kuitenkin ex-puoliso vai äiti. Nouseeko tämä pelko edes tästä ihmisestä?
Jos on tullut esimerkiksi petetyksi aikaisemmassa suhteessaan, on hyvin inhimillistä, että on vaikeaa luottaa enää muihin.
Lue myös: Onnettomasta suhteesta toiseen – tällaista on rakkausriippuvaisen elämä: "Suhde muistuttaa vähän kuin vankilaa"
Mustasukkaisuus voi olla peräti hyödyllinen tunne
Mustasukkaisuus ei tietenkään aina ole pahasta ja ongelmallista, vaan itse asiassa tarpeellinen tunne.
– Se on osa rakkautta ja kiintymystä. On myös todella tuskallista, jos oma tunne-elämä on jotenkin tunteetonta ja turtaa, Myllyviita sanoo.
Mustasukkaisuuden ilmaisu voi auttaa myös suojelemaan omaa parisuhdetta.
– Jos sitä ei ole ollenkaan, sekin voi tulla parisuhteen pulmaksi.
Myllyviita kertoo, että varsinkin nuoret saattavat jopa sanoittaa asian niin, että he nimenomaan haluavat mustasukkaisen kumppanin.
Mustasukkaisuus onkin yleisempää juuri nuorilla, sillä hyrräävät hormonit vahvistavat tunteita, eivätkä aivotkaan ole täysin kehittyneet.
– Se on todella haasteellinen kombo, kun samaan aikaan on voimakas hormonimyrsky, toimintaa ohjaava aivojen etuotsalohko ei ole täysin kehittynyt, eikä ole mitään kokemuksia ihmissuhteista.
Kun ei täysin vielä käsitä, mikä on parisuhteessa normaalia ja mikä ei, on hankalaa tietää, miten toimia.
Aivojen kehittymisen, elämänkokemuksen ja itsetuntemuksen myötä tunnesäätelytaidotkin onneksi kehittyvät.
– Sellainen lohtu kaikille intohimoisille mustasukkaisille, että ikäkin helpottaa!
Lue myös: Kumppani vaatii liikaa huomiota – pitääkö erota? Raati vastaa: "Ei se tuosta ainakaan helpota..."
Missä menee normaalin mustasukkaisuuden ja vahingollisen käytöksen raja?
Vaikka mustasukkaisuus saattaakin tuntua epämukavalta tunteelta, jos se vain tulee ja menee, eikä jää pörräämään päähän, se on vielä täysin harmitonta.
– Haitallista on, kun joku tunne jää itsepintaisesti päälle. Ajatukset jäävät pyörimään ja niistä on vaikea irrottautua. Kun ihmiselle tulee hieman kietoutunut suhde omiin ajatuksiinsa, niistä alkaa tulla totuuksia, Myllyviita kertoo.
Ajatusten pakonomainen päässä pyörittäminen voi aiheuttaa Myllyviidan mukaan kahdenlaista kärsimystä.
Osa on taipuvaisempia ahdistuneisuuteen, murehtimiseen ja kärsimyksen pitämiseen itsellään.
– Mustasukkaiseen märehtimiseen voi liittyä myös häpeää. Siitä voi olla todella hankala puhua kenellekään, mutta se tuottaa yksilölle paljon kärsimystä.
Osa taas näkee ajatuksilleen syyllisen kumppanissaan.
– Se on tunneperäistä päättelyä ja tuntuu kokijan mielessä hyvin todelliselta. Kumppanille se on kuitenkin todella hämmentävää ja jopa pelottavaa.
Varsinkin, jos mustasukkaisen kumppanin syytökset ovat edenneet jo psykoottistason harhaluuloiksi, niitä on hankala ennakoida ja kumppanille voi olla jopa traumaattista joutua mustasukkaisen hyökkäyksen kohteeksi.
Tästä seuraa luonnollisesti pelkoa ja alkaa varomaan omaa käytöstään.
Lue myös: Parisuhdeväkivalta on "piilorikollisuutta" ja tilastoissa naisten osuus tekijänä kasvaa, mutta on yhä pieni
Mistä mustasukkaisen kumppani tietää, ettei tilanne ole enää normaali?
Kysymys siitä, koska mustasukkaisen puoliso tietää tilanneen edenneen liian pitkälle, on Myllyviidan mukaan hyvin monen tekijän summa.
Huomenta suomessa Myllyviidan kanssa keskustelemassa ollut THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäen mukaan yksi selkeä raja on siinä, jos kumppanin toiminta alkaa pelottamaan.
(Voit katsoa Myllyviidan ja Hietamäen koko keskustelun artikkelin lopusta löytyvältä videolta.)
Kaikki henkinen ja fyysinen väkivalta viittaa luonnollisesti siihen, että mustasukkaisilla ajatuksilla on liikaa valtaa.
– Henkiseen väkivaltaan liittyy rajojen ylitys ja kumppani unohtaa kunnioittaa toisen tasaveroisuutta. Kumppania aletaan vaatimaan tilille eri asioissa.
Myllyviidan mukaan ei ole esimerkiksi enää hyvätapaista, että kumppani vaatii toista tekemään yksityiskohtaisen raportin omasta päivästään – kenen kanssa söi lounasta, kenen vieressä istui ja mistä tämän kanssa keskusteli.
– Se usein lähtee tällaisesta, että ”olen niin kiinnostunut sinusta, niin haluan tietää kaiken”. Ja sehän tuntuu aluksi ihanalta, että toinen on kiinnostunut kaikesta, mitä teen. Siksi onkin niin vaikeaa hahmottaa, että missä kohtaa pitää olla jämäkkä ja ryhtyä asettamaan rajoja.
Myllyviidan mukaan on kuitenkin parempi, mitä aikaisemmassa vaiheessa huomaa haitallisen käytöksen ja uskaltaa lähteä kyseenalaistamaan sitä.
– Se on se, mitä kumppani voi tehdä toista auttaakseen, Myllyviita toteaa.
Varhaisessa vaiheessa mustasukkaisuutta kokevalla tunne ei välttämättä ole vielä niin intensiivinen, jolloin voi olla myös helpompaa keksiä toisenlainen toimintatapa.
Yhtä asiaa Myllyviita haluaa lopuksi painottaa.
– Kuka tahansa voi joutua väkivaltaiseen ja mustasukkaiseen suhteeseen, josta on hankala päästä eroon. Ei saisi jäädä syyllistämään itseään siitä, että on joutunut suhteeseen, jossa rajoja on rikottu.
Lue myös: Voiko ex-puolison kanssa viettää aikaa myös eron jälkeen? Lukijaraati pohtii: "En keksi mitään syytä olla heihin yhteydessä"
Lue myös: Puoliso katselee jatkuvasti kuvia vähäpukeisista naisista netissä – lukijaraati kertoo mielipiteensä: "Jos koet sen olevan sinulta pois, jätä se sika"
Katso myös: Välittämistä vai väkivaltaa? Tunnista vaarallinen mustasukkaisuus
12:55