Vakava uniapnea voi aiheuttaa kognitiivista heikkenemistä ja johtaa varhaiseen dementiaan, selvitti uusi tutkimus.
Tutkijat saivat selville, että uniapnea, joka usein johtaa kuorsaamiseen ja hengityskatkoksiin unen aikana, voi aiheuttaa kognitiivista heikkenemistä. Hengityskatkosten aikana verenkierto ja hapen kulkeutuminen aivoihin vaikeutuu, kertovat muun muassa NBC News ja New York Post.
Tutkimukseen osallistui 27 lievän tai vakavan uniapneadiagnoosin hiljattain saanutta 35–70-vuotiasta miestä. Miehillä ei ollut muita diagnooseja tutkimuksen aikana.
Lisäksi tutkimukseen osallistui seitsemän miestä, joilla ei ollut uniapneaa, mutta joilla oli muutoin samankaltainen sairaus- ja koulutustausta kuin tutkimuksessa mukana olevilla uniapneaa sairastavilla miehillä.
Lue myös: Kuorsaako lapsesi? Voi aiheuttaa oppimisvaikeuksia – tutkijat kehottavat suuntamaan lääkäriin
Tutkimus toteutettiin King`s College London -yliopistossa ja se julkaistiin Frontiers in Sleep -julkaisussa.
Jokainen osallistuja piti päässään erityistä aivokäyriä mittaavaa päähinettä nukkuessaan. Lisäksi osallistujien veren happisaturaatiota, sykettä, hengitystä, silmien ja jalkojen liikettä ja kognitiivisia toimintoja mitattiin.
Liitännäissairauksilla vaikutusta
Tutkijat huomasivat, että niillä potilailla, joilla oli diagnosoitu vakava uniapnea, oli heikentynyt keskittymiskyky ja tietoisuus ympärillä tapahtuvista asioista. Lisäksi heillä oli lyhytkestoisen muistin ongelmia ja kyvyttömyyttä saavuttaa päivittäisiä tavoitteitaan.
Niillä tutkimukseen osallistujilla, joilla oli lievemmän uniapnean diagnoosi, oli parempi kyky suoriutua kognitiivisista tehtävistä, tutkijat huomasivat.
Lue myös: Uniapnea oireilee naisilla aivan eri tavalla kuin miehillä: "Välttämättä kuorsausta ei ole ollenkaan"
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että vakavaa uniapneaa sairastavilla on riski sellaisten aivotoimintojen heikkenemiseen, joiden on huomattu olevan yhteydessä korkeaan verenpaineeseen, sydän- ja verisuonisairauksiin, metabolisiin sairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen.
Tutkijoiden mukaan tulokset voivat johtua alhaisesta happitasosta ja korkeasta hiilidioksiditasosta veressä, muutoksista aivojen verenkierrossa sekä tulehduksesta aivoissa. Vaikeimmissa tapauksissa nämä voivat johtaa lopulta dementiaan, koska uniapneaa sairastavilla koehenkilöillä havaittiin muistinmenetystä ja kyvyttömyyttä ajatella selkeästi.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että liitännäissairaudet pahenevat uniapnean vuoksi ja toisaalta liitännäissairaudet pahentavat uniapnean aiheuttamia kognitiivisia puutteita, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja neuropsykiatri Ivana Rosenzweig sanoo.
Uniapnea voi olla henkeä uhkaava sairaus, jonka oireita ovat esimerkiksi levoton uni, kovaääninen kuorsaus, yöllinen hengen haukkominen ja aamuiset päänsäryt. Uniapneasta kärsivät saattavat myös kaivata päiväunia tavallista useammin.
Uniapnea on yleisintä 40–65-vuotiailla. Vähintään 4 prosenttia miehistä ja 2 prosenttia naisista sairastaa oireista uniapneaa. Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastaa 17 prosenttia keski-ikäisistä miehistä ja 9 prosenttia naisista, kertoo Käypä hoito.
Lue myös: Elämäntavat, jotka auttavat uniapneaan – ilman laihtumistakin
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Katso myös: Urheiluselostajana tunnettu Tapio Suominen kertoo elämästään uniapnean kanssa
3:32
Lähteet: New York Post, Frontiers in Sleep, Käypä hoito, NBC News