Tutkimus: Koronarokotteen suoja laskee selvästi seitsemän kuukauden jälkeen – toimii silti vakavaa tautia vastaan

Mitä tapahtuu, kun koronarajoitukset poistuvat? HUSin ylilääkäri esittää kansalaisille hartaan toiveen 2:57
Video: Mitä tapahtuu, kun koronarajoitukset poistuvat? HUSin ylilääkäri esittää kansalaisille hartaan toiveen

Tiedotteesta ei käy ilmi, kuinka pitkällä rokotusvälillä tutkittavat on rokotettu.

Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan seitsemän kuukautta Pfizerin ja Biontechin koronarokotteen toisen annoksen jälkeen vasta-aineita virusta vastaan on jäljellä vain 15 prosenttia alkuperäisestä tasosta.

Koronatartunnan ennen rokotusta saaneilla vasta-aineita on merkittävästi enemmän, ja ne vähenevät hitaammin.

Edelleen jatkuvassa Community-tutkimuksessa seurataan Danderydin sairaalan työntekijöiden immuniteettiä koronataudin ja rokotteiden jälkeen.

Tiedotteesta ei käy ilmi, millaisella rokotusvälillä tutkittavat ovat rokotteensa saaneet. Koronarokotuksen teho ja suojan kesto on todettu paremmiksi pidemmällä rokotusvälillä.

Suomessa lyhyemmällä 3–4 viikon annosvälillä rokotteen saaneisiin kuuluu muun muassa sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä.

Suoja vakavaa tautia vastaan vaikuttaa säilyvän

Keväällä 2020 noin 2 000:lta Danderydin sairaalan työntekijältä kerättiin näytteet, joista noin 19 prosentissa löytyi koronainfektion aiheuttamia vasta-aineita. Runsaat 90 prosenttia tutkimuksen osallistujista on sittemmin rokotettu.

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n mukaan tutkimuksen tuoreimmat osatulokset perustuvat vajaan 500 henkilön tietoihin.

Kolme kuukautta kahden Pfizer-rokoteannoksen jälkeen vasta-aineiden tasot olivat puolittuneet. Seitsemän kuukauden jälkeen vasta-aineita oli tutkimuksen mukaan 85 prosenttia vähemmän.

– Oli täysin odotettua, että vasta-aineiden tasot laskevat ajan kanssa, mutta olen hämmästynyt, että taso laski niin huomattavasti suhteellisen terveessä ja nuoressa ryhmässä, sanoo tutkimusta johtanut erikoislääkäri Charlotte Thålin SVT:lle.

Rokotteen antama suoja vakavaa tautia vastaan näyttää kuitenkin Thålinin mukaan monien tutkimusten perusteella kestävän.

– Tällä hetkellä on vaikea sanoa, millainen vasta-ainetaso vaaditaan tartuntaa tai vakavaa tautia vastaan, mutta tiedämme että vasta-ainetasot korreloivat suojavaikutuksen kanssa, Thålin sanoo tiedotteessa.

Kolmas rokoteannos tarpeen tietyille ryhmille

Myös Astra Zenecan rokotteen saaneilla vasta-aineiden taso putosi selvästi. Kolme kuukautta rokotuksen jälkeen vasta-aineita oli viisi kertaa vähemmän kuin Pfizerin rokotteen saaneilla.

Modernan rokotteen saaneita osallistui tutkimukseen niin vähän, ettei vasta-aineiden määrästä Modernan rokotteen saaneilla ole voitu tämän ryhmän perusteella tehdä päätelmiä.

Koronan sairastaneiden suurempi immuunivaste näkyi jo yhden rokoteannoksen jälkeen.

– Tartunnan saaneet eivät siksi tarvitse täydennysannosta ainakaan lähiaikoina, sanoo Danderydin sairaalan apulaisylilääkäri Sebastian Havervall tiedotteessa.

Thålinin mukaan tulokset tarkoittavat, että kolmas rokoteannos olisi tarpeellinen vanhemmille ja heikommille jo nyt.

Ruotsin sosiaaliministeri Lena Hallengren kertoi tiistaina, että kolmannen rokoteannoksen saavien ryhmää laajennetaan. Kolmatta annosta suositellaan Ruotsissa nyt kaikille yli 80-vuotiaille, hoiva- ja palvelukodeissa asuville ja kotipalvelun asiakkaille.

Lue myös:

    Uusimmat