D-vitamiinin saannista kannattaa huolehtia varsinkin talvisaikaan. D-vitamiinilisien syöminen saattaa vähentää hengitystieinfektioita ja astmakohtauksia sekä pidentää keski-ikäisillä hieman elinikää. Todennäköisesti se ei kuitenkaan ehkäise moniakaan muita sairauksia.
Tiedot käyvät ilmi laajasta analyysista, jossa tarkasteltiin aikaisempien meta-analyysien ja D-vitamiinitutkimusten aineistoja ja tuloksia vuosilta 2013–2017. Yhteensä tarkastelussa oli 35 meta-analyysia ja 202 kliinistä tutkimusta.
Tulosten perusteella D-vitamiinilisien syöminen ei ehkäise ainakaan sydän- ja verisuonitauteja, lihavuutta, glukoosiaineenvaihdunnan häiriöitä, tuberkuloosia, mielialahäiriöitä tai raskausajan ongelmia. Sillä ei näyttänyt olevan vaikutusta myöskään lihastoimintaan, tulehdusmerkkiaineisiin tai paksu- ja peräsuolen adenoomakasvainten kehittymiseen.
Näyttöä löytyi sen sijaan siitä, että hengitystieinfektiot ja astmakohtaukset olivat vähäisempiä D-vitamiinilisiä käyttävillä.
Lisäksi 10–20 mikrogramman D-vitamiiniannos päivittäin nautittuna liittyi pienempään riskiin menehtyä tutkimusten seurantojen aikana. Kuolleisuusyhteydet havaittiin keski-ikäisillä ja iäkkäämmillä osallistujilla.
Aiemmat selvitykset ovat päätyneet hyvin samansuuntaisiin tuloksiin. Nyt julkaistu analyysi osoittaa tilanteen pysyneen ennallaan. Lisäksi se vahvistaa näkemystä siitä, että D-vitamiinivaje ei todennäköisesti ole monienkaan sairauksien taustalla vaan luultavasti seuraus sairauksista.
Monet suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia etenkin syys- ja talvisaikaan, ja tämän vuoksi D-vitamiinilisät voivat olla monille tarpeen. Näin on varsinkin, jos ruokavalio ei sisällä paljon D-vitamiinia sisältäviä ruokia, kuten kalaa ja vitaminoituja margariineja ja maitotuotteita. D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa muun muassa luiden haurastumista.
