Valmisteilla olevan lain tavoitteena on karsia hoitoja, joiden hyöty jää vähäiseksi.
Terveydenhuollon rajalliset resurssit pakottavat ammattilaiset tekemään jatkuvasti valintoja siitä, mitä ja ketä hoidetaan vähenevillä resursseilla.
Ensi vuoden alussa voimaan tulevaksi suunniteltu laki määrittelisi perusteet julkisen terveydenhuollon hoitojen arvioinnille.
Tavoitteena on ohjata resursseja potilaille eniten hyötyä tuottaviin hoitoihin ja luopua vaikuttamattomista tai vain vähäistä hyötyä tuottavista hoidoista.
Jo nykyisin noin kolme neljäsosaa terveydenhuollon ammattilaisista kertoo joutuvansa priorisoimaan hoitoa työssään.
Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajan Marina Kinnusen mukaan priorisointi on arkipäivää terveydenhuollossa.
– Priorisointia joutuvat tällä hetkellä meidän ammattilaisemme tekemään jatkuvasti. Hyvinvointialueilla joudumme tekemään sitä paljon säästöjen vuoksi, Kinnunen sanoo.
Hyöty suurennuslasin alla
Valmisteilla olevassa lakiesityksessä hoidon tarve, vaikuttavuus ja kustannukset olisivat keskeisiä perusteita, joiden avulla pyrittäisiin luopumaan vaikuttamattomista tai vain vähäistä hyötyä tuottavista hoidoista.
Suomessa on jo aiemmin rajattu esimerkiksi ajokorttitodistusten myöntämistä julkisessa terveydenhuollossa. Keskustelua on käyty myös siitä, tulisiko miesten sterilisaation ja lievän kuulonaleneman hoidossa käytettävien kuulokojeiden kuulua julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan.
Julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palkon pääsihteerin Hanna-Mari Jauhosen mukaan osa kuulokojeista jää pöytälaatikkoon.
– Tämähän on se iso ongelma, että monella ikäihmisellä kuulokoje saattaa jäädä pöytälaatikkoon käyttämättömänä, jolloin siitä ei saada sille tarkoitettua hyötyä.
Jauhonen nostaa esiin esimerkin hoidosta, jota hän pitää vaikuttamattomana.
