Presidentinvaihdos ei vaikuta kuohuntaan maassa, jonka länsivastainen hallitus näyttää vakiinnuttaneen asemiaan, Upin tutkija Ryhor Nizhnikau sanoo. Osasyy tähän on hänen mukaansa se, että EU ja USA ovat pidättyneet kovista vastatoimista.
Georgiassa länsimielisen presidentin Salome Zurabishvilin vaihtuminen länsivastaiseen Mikheil Kavelashviliin varmistuu lauantaina, kun 300-jäseninen valitsijakokous äänestää asiasta.
Dramaattiselta kuulostava muutos ei merkitse tutkijan mukaan käytännössä juuri mitään, vaan on paremminkin symbolinen osoitus maan syvästä poliittisesta kriisistä.
Presidentin asema on Georgiassa lähtökohtaisestikin seremoniallinen, eikä Georgialainen unelma -puolue odota ehdokkaaltaan Kavelashvililtä yhtään sen enempää.
– Hänen halutaan avaavan tilaisuuksia ja pitävän vastaanottoja, vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau Ulkopoliittisesta instituutista tiivistää.
Myös nykyinen presidentti Zurabishvili oli alkujaan Georgialaisen unelman ehdokas, mutta sittemmin hänestä on tullut hallituksen vastaisten ja EU-jäsenyyttä kannattavien protestien näkyvin hahmo.
Zurabishvili aloitti virassaan jo 2018, ja samana vuonna muutetun perustuslain ansiosta hän myös jää toistaiseksi viimeiseksi presidentiksi, jonka kansalaiset pääsevät valitsemaan vaaleissa.
Presidentin valitsijakokous koostuu puoleksi parlamentin jäsenistä ja puoleksi muun muassa aluehallintojen edustajista.
Läheskään kaikki osallistumiseen oikeutetut eivät saavu paikalle, sillä opposition kansanedustajat ovat boikotoineet parlamentin työtä lokakuussa pidetyistä ja osin vilpillisiksi arvioiduista vaaleista saakka.
Eliitissä vain mahtimiehen uskottuja
Valioliigajoukkue Manchester Cityssä ja Georgian maajoukkueessa aikanaan pelannut entinen jalkapallotähti Kavelashvili, 53, on ainoa ehdokas lauantain äänestyksessä.
Zurabishvili on tosin sanonut, ettei aio erota kautensa päättyessä.
