Eurooppalaiset ehkä odottivat Münchenistä tilaisuutta kantojen yhteensovittamiseen, mutta amerikkalaiset ottivatkin varaslähdön, arvioi Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista
Ukrainan tilannetta käsittelevän hätäkokouksen kutsuminen koolle Pariisiin kesken Münchenin turvallisuuskonferenssin kertoo siitä, ettei kaikki mennyt Saksassa ihan suunnitelmien mukaan. Toisaalta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto ei etukäteen varsinaisesti peitellyt aikeitaan Ukrainan sodan päättämisen suhteen. Miten tässä näin kävi?
– Kaikki asiat olivat enemmän tai vähemmän tiedossa etukäteen, mutta ehkä se oli (eurooppalaisille) yllätys, että ne vyörytettiin esiin niin yhtäkkiä ja että Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin puhelu tuli jo ennen kokousta, vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista pohtii.
Hän sanoo voivansa kuvitella, että Münchenin konferenssista odotettiin Euroopassa tilaisuutta päästä sovittamaan omia kantoja yhteen Yhdysvaltain uuden hallinnon kanssa.
– Nyt Yhdysvallat sitten ikään kuin saneli raamit, että miten tässä edetään, jo ennen kuin kokous varsinaisesti pääsi alkuun, Iso-Markku sanoo.
Lue myös: Helena Petäistön kolumni: Sekava sheriffi sähköisti Euroopan – uhkana uusi Jalta
Hätäkokouksen järjestäminen Pariisissa on hänen mukaansa selvä viesti siitä, että Eurooppa suhtautuu tilanteeseen vakavasti. Kokouksen pitäminen onnistuneena edellyttäisi kuitenkin Iso-Markun mukaan tulokseksi jotain uusia ja konkreettisia sitoumuksia ja lupauksia siitä, miten Eurooppa on valmis Ukrainaa tukemaan.
– Mutta se voi olla liikaa toivottu, hän lisää.
Pariisin kokous on myös osoitus siitä, että ratkaisuja etsitään muussa kuin tiukasti EU-viitekehyksessä ja että Britannialla on merkittävä rooli.
Eurooppa haluaisi mukaan neuvotteluihin
Yhdysvaltain on aiemmin kerrottu lähettäneen eurooppalaisille valtioille kysymyslistan siitä, mitä ne ovat valmiita omalta osaltaan tekemään Ukrainan turvallisuuden takaamiseksi. Päävastuu siitä kuuluisi Trumpin hallinnon mukaan Euroopalle.
Kysymykset ovat koskeneet niin mahdollisia Ukrainaan lähetettäviä eurooppalaisia joukkoja kuin muuta sotilaallista tukea. Iso-Markun mukaan kysymykset itsessään ovat ihan relevantteja.
– Yhdysvaltain tapa toimia olisi tietysti voinut olla toisenlainen, mutta itse kysymykset ovat kaikki sellaisia, joihin Euroopassa olisi hyvä löytää vastauksia, Iso-Markku sanoo.
Lue myös: MTV seuraa: Venäjän Lavrov ja USA:n Rubio tapaavat tiistaina
Samalla hän lisää, että vastauksia on todella vaikea löytää – varsinkaan nopeasti ja keskellä Euroopan johtavan valtion Saksan vaalitaistelua. Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa kukaan ei halua ottaa mitään pois Naton nykyisestä puolustuksesta ja pelotteesta.
– Naton uuteen joukkomalliin liittyvien tavoitteiden täyttäminen tulee olemaan eurooppalaisille Nato-maille todella vaikeaa, ja nyt ikään kuin sen päälle pitäisi vielä löytää jotain joukkoja Ukrainaan lähettäväksi. Se on hirvittävän vaikea yhtälö, Iso-Markku sanoo.
Jotain tarjottavaa neuvottelupöytään pitäisi kuitenkin olla, mikäli Eurooppa sinne haluaa, kuten on useaan otteeseen vaatinut.
Venäjälle eurooppalaisten sivuuttaminen sopisi: ulkoministeri Sergei Lavrovin mukaan eurooppalaiset haluavat vain sodan Ukrainassa jatkuvan, joten ei ole mitään mieltä neuvotella Euroopan kanssa.