Eurooppalaiset ehkä odottivat Münchenistä tilaisuutta kantojen yhteensovittamiseen, mutta amerikkalaiset ottivatkin varaslähdön, arvioi Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista
Ukrainan tilannetta käsittelevän hätäkokouksen kutsuminen koolle Pariisiin kesken Münchenin turvallisuuskonferenssin kertoo siitä, ettei kaikki mennyt Saksassa ihan suunnitelmien mukaan. Toisaalta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto ei etukäteen varsinaisesti peitellyt aikeitaan Ukrainan sodan päättämisen suhteen. Miten tässä näin kävi?
– Kaikki asiat olivat enemmän tai vähemmän tiedossa etukäteen, mutta ehkä se oli (eurooppalaisille) yllätys, että ne vyörytettiin esiin niin yhtäkkiä ja että Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin puhelu tuli jo ennen kokousta, vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista pohtii.
Hän sanoo voivansa kuvitella, että Münchenin konferenssista odotettiin Euroopassa tilaisuutta päästä sovittamaan omia kantoja yhteen Yhdysvaltain uuden hallinnon kanssa.
– Nyt Yhdysvallat sitten ikään kuin saneli raamit, että miten tässä edetään, jo ennen kuin kokous varsinaisesti pääsi alkuun, Iso-Markku sanoo.
Lue myös: Helena Petäistön kolumni: Sekava sheriffi sähköisti Euroopan – uhkana uusi Jalta
Hätäkokouksen järjestäminen Pariisissa on hänen mukaansa selvä viesti siitä, että Eurooppa suhtautuu tilanteeseen vakavasti. Kokouksen pitäminen onnistuneena edellyttäisi kuitenkin Iso-Markun mukaan tulokseksi jotain uusia ja konkreettisia sitoumuksia ja lupauksia siitä, miten Eurooppa on valmis Ukrainaa tukemaan.
