Tutkija pankkien lyhennysvapaista: "Taka-ajatuksena asiakkaiden kalastelu ja rahastaminen"

Yli satatuhatta kotitaloutta on tarttunut Osuuspankin ja Danske Bankin Suomi nousuun -kampanjan lyhennysvapaatarjoukseen. Palkansaajien erikoistutkijan mukaan kyseessä on kuitenkin pankkien liiketoiminta, josta ne ovat laskeneet hyötyvänsä.

Tänä vuonna Osuuspankki ja Danske Bank ovat tarjonneet lyhennysvapaata asiakkaille, jotka ovat hoitaneet laina-asiat sopimuksen mukaan. Mikäli lyhennysvapaan hakijalla on ollut maksuhäiriöitä, on lyhennysvapaasta keskusteltu tapauskohtaisesti.

Lyhennysvapaan aikana asuntovelallinen maksaa ainoastaan korkoa, eikä lyhennä lainapääomaansa ollenkaan. Käytännössä kyseessä on lainanmaksun lykkääminen, sillä velka täytyy maksaa myöhemmin.

Finanssiryhmä OP tiedotti tänään parantaneensa tulostaan 33 prosenttia huhti-kesäkuussa. Samalla kerrottiin, että asuntoluottojen lyhennysvapaatarjousta on käytetty lähes 100 000 lainassa. Huhtikuun lopussa luvuksi kerrottiin reilut 62 000.   

Danske Bankin asiakkailla oli mahdollisuus hyödyntää lyhennysvapaatarjousta kesäkuun loppuun asti veloituksetta. Asiakas sai maksimissaan vuoden mittaisen lyhennysvapaan.

– Lyhennysvapaata saa muutenkin, mutta yleensä niillä on tietty hinta, kertoo Danske Bankin viestintäjohtaja Anu Ilvonen.

 – Tarjous sai tosi hyvän vastaanoton, sillä yli 22 000 kotitaloutta hyödynsi sitä. Laskeskelimme, että lyhennysvapaatarjouksen käyttäminen vapautti noin 110 miljoonaa euroa kotitalouksien käyttöön, Ilvonen sanoo.

Lyhennysvapaista irtautunut kotitalouksien käyttöön yli puoli miljardia

Danske Bankin ekonomisti Henna Mikkosen tekemien laskelmien mukaan yksittäiselle kotitaloudelle lyhennysvapaa on tarkoittanut noin 500-700 euroa enemmän kuussa.

Kaikkien OP:n ja Danske Bankin lyhennysvapaaseen tarttuneiden myötä kotitalouksien käyttöön on laskettu vapautuneen noin 500 miljoonaa euroa.

Mikkonen on havainnollistanut summaa erilaisin luvuin: puolella miljardilla saisi esimerkiksi 20 000 uutta Skoda Octaviaa, mikäli sen oletushinnaksi lasketaan 25 000 euroa tai 10 miljoonaa kassillista ruokaa, jos niiden hinta olisi noin 50 euroa.

Lyhennysvapaa voi olla hyvä vaihtoehto matalien korkojen aikanakin

MTV Uutiset kysyi Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Heikki Taimiolta, onko lyhennysvapaaseen järkeä tarttua, nyt kun korot ovat ennätyksellisen matalalla? 

– Kyllä kotitalouksilla varmaan on tarpeita remonttiin ja muihin asioihin, joita voi rahoittaa lyhennysvapailla. Tässähän on sellanen harhakäsitys, että kun korot ovat matalalla, niin kannattaako nyt ottaa lyhennysvapaata, mutta monilla on tasaerälaina, jossa koron mataluus ei vaikuta maksettavaan kuukausierään, Taimio sanoo. 

– Eli joka tapauksessa velan lyhentämisen väliinjättäminen suo mahdollisuuksia käyttää rahaa muuhun, hän jatkaa.

Vaikka Taimio pitää lyhennystarjousta hyvänä vaihtoehtona, hän kuitenkin myöntää, että velkaa kannattaisi lyhentää, kun korot ovat matalalla.

– Onhan se niinkin, että jos korko myöhemmin nousee, niin lainan lyhentäminen pitkittyy. Ehkä ihmiset eivät ajattele niin pitkälle tulevaisuuteen. Sehän on myös hyvin epävarmaa, että milloin ne korot nousevat, Taimio kertoo.

Pankkien motiivit myös kyseenalaistetaan

Pankeille lyhennysvapaa on hyvä diili, jolla yritetään pitää kiinni hyvistä asiakkaista ja saadaan pankeille julkisuutta.

– Eivät he varmasti tällaista tarjoaisi, jos se ei olisi heille kannattavaa. He kyllä ymmärtävät oman etunsa. Ehkä tässä on pieni toive siitä, että kun korot nousevat, niin rahaa tulee enemmän sitten näille pankeille.

Taimion mukaan Suomi nousee -talkoot ovat pankkien osalta myös laskelmoitua bisnestä.

– Kai siinä on taka-ajatuksena asiakkaiden kalastelu ja rahastaminen, kun bisneksestä on kysymys. Jos ihan näin tylysti ja karkeasti sanotaan, Taimio toteaa.

Lue myös:

    Uusimmat