Tutkija: Lännessä pitää puhua sodasta Venäjän ja Naton välillä

– Tosipaikan tullen emme ehkä ole valmiita toimimaan niin kuin pitäisi, ja siinä voidaan päätyä sotaan, Fabian Hoffmann ennustaa STT:n puhelinhaastattelussa.

Siksi mahdollisesta sodasta pitäisi keskustella hänen mukaansa lännessä myös julkisesti eikä vain suljettujen ovien takana asevoimien sotapelipöydissä.

Hoffmannin mukaan yleisen tietoisuuden lisääminen on tärkeää, mutta julkinen keskustelu voisi myös lähettää Venäjälle viestin, että tiedämme, mikä hyökkäykseen vastaamisen hinta on ja olemme valmiita sen maksamaan suojellaksemme vapauttamme.

– Sillä olisi vaikutusta meidän pelotteeseemme, Hoffmann tiivistää.

Sodasta puhumisen vaikeus konkretisoitui hiljattain Ruotsissa, kun puolustusvoimien komentajan Micael Bydénin puheenvuoro Sälenin turvallisuuskonferenssissa sodan mahdollisuudesta johti syytöksiin kansalaisten pelottelusta.

Lue myös: Ruotsissa ostettiin kauppoja tyhjiksi säilykkeistä ja radioista – pääministeri toppuuttelee sotapaniikkia

Nato aloittaa suurimman sotaharjoituksen vuosikymmeniin

Kaksi tai kolme vuotta aikaa

Hoffmannin mukaan lännen jahkailu esimerkiksi asejärjestelmistä Ukrainassa on viestinyt Venäjälle siitä, että mahdollisuuden ikkuna Naton haastamiseen voi olla lähivuosina auki. Siinä ei olisi kyse niinkään sotavoiman määrästä, jota Venäjä Hoffmannin arvion mukaan tuskin kykenee palauttamaan sotaa edeltäneelle tasolle.

Sen sijaan kyse on jostain, jota voisi kutsua suomeksi henkien taistoksi – kumpi antaa periksi ensin.

– Siinä mihin Venäjä valmistautuu, ei ole kyse niinkään kyvyistä, vaan he haluavat haastaa meidät ensi sijassa päättäväisyydessä, Hoffmann muotoilee.

Hoffmann arvioi lännellä olevan 2–3 vuotta aikaa valmistautua. Hän korostaa arvion liittyvän pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen, jossa kaikki asiat Ukrainan sodassa ja Naton sisällä kehittyisivät lännen kannalta epäedullisesti.

Lue myös: Ukraina iski Venäjän polttoainevarikkoon – roihuaa ilmiliekeissä

Naton hajaannus tärkeintä Venäjälle

Tuolloin tilanne voisi edetä Hoffmannin mukaan esimerkiksi seuraavasti: Venäjä valtaisi osan jonkin itäisen Nato-maan maaperää ja antaisi välittömästi ymmärtää, että alue on Venäjän ydinasesateenvarjon alla ja että takaisinvaltausyrityksiä seuraisivat ohjusiskut läntisen Euroopan suurkaupunkeihin.

Hoffmannin mukaan jonkin tietyn alueen valtaamista tärkeämpää Venäjälle on synnyttää hajaannusta Natoon.

Toisin kuin Ukrainassa, Venäjän tavoitteena olisi siis lopettaa sota hyvin lyhyeen ja neuvotella jatkosta Venäjälle edullisista lähtökohdista. Oletuksena olisi, että epäyhtenäinen Nato ei ole valmis riskeeraamaan laajamittaista tuhoa alueellaan, vaan läntiset jäsenmaat taipuvat vuoropuheluun.

Edellä kuvatun tilanteen välttämiseksi lännessä pitäisi Hoffmannin mukaan keskustella julkisesti sodasta, myös siitä, miten sitä aiotaan käydä.

– Olemmeko valmiita kostamaan iskut kriittiseen infrastruktuuriimme iskemällä Venäjälle? Hoffmann mainitsee esimerkin aiheista viestipalvelu X:ssä.

Venäjä teki pahoja virhearvioita ennen hyökkäystään Ukrainaan. Hoffmannin mukaan on täysin mahdollista, että päätös hyökätä suoraan Natoa vastaan olisi jatkoa tälle virheiden sarjalle.

– Mutta siinäkin tapauksessa olisimme sodassa Venäjän kanssa. Sellaisen estäminen on yhä mitä suurimmassa määrin etumme mukaista, Hoffmann sanoo.

Lue myös: Kysely: Suomalaiset ovat hyvin valmiita puolustamaan muita Nato-maita mahdollisen hyökkäyksen aikana