Tekoälyn antama juridinen vastaus voi kuulostaa vakuuttavalta, vaikka sen taustalla olisi Suomeen soveltumatonta tietoa. Asiantuntijat varoittavat luottamasta vastauksiin aukottomasti.
Tekoälyltä on helppo kysyä neuvoa myös lakiasioissa. Vastauksen kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana.
Asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju suhtautuu erityisen varauksellisesti kaikkien saatavilla oleviin ilmaisiin tekoälypalveluihin.
– Niihin en luottaisi ollenkaan, Räihä-Mäntyharju kertoi syyskuussa Huomenta Suomessa.
Ongelma voi piillä siinä, mitä aineistoa ilmaiset tekoälypalvelut käyttävät, mutta myös siinä, että niiden tieto voi Räihä-Mäntyharun mukaan olla osittain vanhentunuttakin
Maksulliset ja kehittyneemmät palvelut voivat hänen mukaansa olla tiedonhaussa pidemmällä. Nekään eivät kuitenkaan poista yhtä olennaista ongelmaa: tekoälyn käyttämä tausta-aineisto ei välttämättä sovellu Suomen lainsäädäntöön.
– Ei siihen aukottomasti missään vaiheessa voi luottaa.
Lue myös: Jos menehdyt, kuka pitää huolen lapsistasi? Huoltajuustestamentilla turvaat tulevaisuuden
Pitäisi tietää, mitä kysyä
OP Pohjolan varallisuusjuridiikan päällikkö Mikko Ranta pitää mahdollisena esimerkiksi sitä, että huonosti ohjeistettu tekoäly hyödyntää vastauksessaan jonkin toisen maan lainsäädäntöä tai oikeuskäytäntöä.
Ongelma liittyy myös siihen, mitä tekoälyltä osataan kysyä.
Räihä-Mäntyharjun mukaan oikean vastauksen saamiseksi pitäisi osata esittää oikeat kysymykset. Maallikon voi kuitenkin olla vaikea edes tietää, mitä asioita juridisessa tilanteessa pitäisi selvittää.
Asiantuntijat eivät silti tyrmää tekoälyn käyttöä lakiasioissa kokonaan. Sitä voi käyttää esimerkiksi alkutiedon hankkimiseen ja oman ajattelun tukena.
Lopullisten ratkaisujen kohdalla tiedot kannattaa kuitenkin käydä asiantuntijan kanssa läpi.
Miten tekoälyn käytön tunnistaa asiakirjoissa? Katso koko keskustelu yllä olevalta videolta!
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Huomenta Suomen löydät MTV Katsomosta!
