Irvileuka voisi todeta, etteivät Putin ja Zelenskyi oikein vaikuta kuuntelevan Trumpia, kirjoittaa MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Jouko Luhtala.
Presidenttien Volodymyr Zelenskyi ja Donald Trump on määrä tavata New Yorkissa YK:n yleiskokouksen yhteydessä.
Kohtaaminen on jännitteisempi kuin kertaakaan sitten Valkoisen talon julkista riitelyä seuranneen tapaamisen.
Presidentti Trumpilla on marraskuun välivaalien kokoinen gorilla olkapäällään. Tuon painolastin Ukraina-vaikutus vuoti eilen julkisuuteen, kun brittilehti Financial Timesin lähteet paljastivat Trumpin painostaneen Zelenskyitä lopettamaan Venäjän öljyteollisuuden pommittamisen.
Brittilehden jutun jälkeen Trump lisäsi kierroksia sosiaalisessa mediassa.
Trumpin mukaan Venäjä on "valitettavasti menettänyt dieselöljyteollisuutensa hallinnan" Ukrainan sodan vuoksi.
– Suuri määrä Venäjän dieseljalostamoista on räjäytetty, ja ne ovat, ainakin toistaiseksi, poissa käytöstä, Trump kirjoitti viestipalvelu Truth Socialissa.
Varmaa on, että polttoaine hallitsee Zelenskyin ja Trumpin välisiä keskusteluita myös kasvokkaisessa tapaamisessa.
Zelenskyi piti yhdenlaisen avauspuheenvuoronsa viime yönä, jolloin Ukraina – jälleen kerran – iski Venäjän energiateollisuutta vastaan. Venäjä kertoi tehneensä niin ikään aivan samoin.
Irvileuka voisi todeta, etteivät Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Zelenskyi oikein vaikuta kuuntelevan Trumpia, joka jo viime viikolla väitti Kiovan ja Moskovan sopineen energiatulitauosta.
Trumpin ja Zelenskyin keskustelut ovat julkisen riitelyn jälkeenkin yltyneet sisäpiiritietojen mukaan huutamiseksi ja karttojen heittelyksi. Ei ole kovin yllättävää, jos samanlaista raportointia nähdään nytkin.
Sikäli tilanne on Zelenskyille aiempaa helpompi, että Ukrainan Yhdysvallat-riippuvuus on vähentynyt, joskin amerikkalaista tiedustelutietoa olisi asiantuntijoiden mukaan yhä käytännössä mahdotonta korvata.
Koska Yhdysvaltain välivaalit lähestyvät, voi Zelenskyi jopa yrittää kaunokielisesti kiristää Trumpilta lisäapua. Kysymykseen voisi tulla "sulle halvempaa löpöä, mulle Patriot-ilmatorjuntaohjuksia" -diili.
Sitten on tietysti Venäjä, jolla on syvää, kadehdittavaakin ammattitaitoa hankalaksi heittäytymisestä. Siitä on toki turha syyttää Kremliä, sillä miksi olla helppo ja mukava, jos samalla häviää enemmän kuin voittaa.
Kreml on kyllä viestittänyt pitävänsä ajatusta energiatulitauosta hyvänä, mutta se ei vielä tarkoita yhtään mitään. Tiedottaja Dmitri Peskov varmasti osaa sanoa tilanteen vaatiessa "ei käy" oikein sujuvasti.
Todennäköisin vaihtoehto on, että iskut öljynjalostamoita vastaan jatkuvat Trumpin ja Zelenskyin keskusteluiden jälkeen aivan kuten tähänkin asti.
Lyhyt, lähinnä republikaanien vaalimenestystä silmällä pitäen pidettävä iskutauko on mahdollinen, mutta pidempiaikaiseen ratkaisuun on vaikea uskoa.
Trumpin kannalta keskeinen ongelma on, että sekä Ukraina että Venäjä uskovat saavuttavansa konkreettisia, sotamenestykseen vaikuttavia tuloksia nimenomaan vastustajan energiateollisuuteen iskemällä.
Sellaisista iskuista tuskin luovutaan vain, jotta republikaanien vaalistressi laskisi. Varsinkaan, kun öljyn hinta on pikemminkin kiinni Yhdysvaltain ja Israelin aloittamasta, yhä laajenevasta Lähi-idän konfliktista kuin Ukrainan sodasta.
Likimain nollaamalla Ukrainalle antamansa aseavun ja suhtautumalla pehmeähkösti Venäjään, on Trump heikentänyt omia kovia korttejaan, joita lätkimällä hän voisi pakottaa osapuolet tahtoonsa.
Helmikuussa 2025 Trump sanoi Zelenskyille, että "sinulla ei ole kortteja". Ironia on käsinkosketeltavaa.
Täysin ilman pelimerkkejä Yhdysvaltain kaltainen mahti ei tietenkään ole.
Ukraina tarvitsee amerikkalaissatelliittien kuvia, ja Kremlin elämästä Trump voisi tehdä ainakin vähän hankalampaa laukaisemalla juuri allekirjoittamansa pakoteaseen, joka yltää Putinin pöydälle asti.
Se, riittävätkö nämä paukut minkäänlaiseen sopuun, on Zelenskyin ja Trumpin tapaamisen suuri kysymys.
Kiinnostava yksityiskohta on se, että uutistoimisto Reutersin lähteiden mukaan Zelenskyi tapasi Irlannin-välilaskun aikana Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n johtajan John Ratcliffen.
Kyse on samasta CIA-johtajasta, joka Financial Timesin mukaan valmistautui ottamaan suurempaa roolia Ukrainan sodan rauhanneuvotteluissa.
Valkoinen talo ja CIA kiistävät lehden tiedot ja kutsuivat juttua valeuutiseksi.
Pitäisiköhän asiasta kysyä uudelleen?