Suomen ulkoministeriö ei ole saanut vielä virallista viestiä suurlähettilään julistamisesta ei-toivotuksi henkilöksi.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on saattanut toimia omin nokkineen, kun hän lauantaina odottamatta ilmoitti, että Suomen ja yhdeksän muun maan suurlähettiläät julistetaan ei-toivotuiksi henkilöiksi.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta sanoi STT:lle, että Erdoganin lausunto on herättänyt hämmennystä turkkilaisten tutkijoiden keskuudessa. Maan ulkoministeriö ei ole vielä sanonut asiasta mitään, ja Alaranta pitää mahdollisena, että Erdogan toimi hetken mielijohteesta, keskustelematta asiasta ennalta ulkoministeriön kanssa.
Suomessa ulkoministeriön viestinnästä kerrottiin sunnuntaina aamulla, ettei virallista ilmoitusta asiasta ole edelleenkään saatu. Ulkoministeriö ei näin ollen kommentoi asiaa eikä kerro keskusteluista muiden nuhdeltaviksi joutuneiden maiden kanssa.
Alaranta arvioi, että rajun toimen tavoite on siirtää huomiota pois maan omista ongelmista ja ohjata Erdoganin ja AKP-puolueen kannattajia syyttämään niistä ulkomaita.
– Luulen, että kysymys on aika paljon siitä, että Erdoganin kotimainen kannatus on pohjalukemissa, talous kovassa alamäessä ja liiran kurssi syöksykierteessä, Alaranta summaa.
– Se saattaa hetkellisesti toimia. Osa kannattajakunnasta saattaa uskoa siihen viestiin, että talous menee alamäkeen muiden tekojen takia. Tietty kannattajakunta on tähän uskonut ennenkin ja uskoo tänä päivänäkin. Se porukka tuntuu tosin vähenevän.
Alarannan mukaan Erdoganin toimintaa voi selittää se, että hän on entistä enemmän huolissaan omasta asemastaan.
– Oma puolue ja omat rivit ovat rakoilleet enemmän kuin koskaan tähän asti. Hän voi kyllä olla vähän huolissaan.
George Soros taas syntipukkina
Erdoganin jyrähdys oli vastaus sille, että Suomi ja yhdeksän muuta maata vaativat maanantaina yhteisessä kannanotossa ihmisoikeusaktivisti Osman Kavalan vapauttamista. Erdogan haukkui Kavalaa "Soros-saastaksi" ja väitti tämän toimivan kansalaisjärjestöjä tukevan suursijoittaja George Sorosin asialla. Soros on ollut monien kansallismielisten ja salaliittoteorioiden kannattajien lempisyntipukki jo vuosien ajan, ja häntä käytetään usein leimakirveenä myös Turkin politiikassa.
Kavala on ollut vankilassa ilman tuomiota vuodesta 2017. Häntä on syytetty osallisuudesta Istanbulin Gezi-puiston mielenosoituksiin vuonna 2013 sekä vuoden 2016 sotilasvallankaappauksen yritykseen.
Alarannan mukaan voimakas vastareaktio oli siinä mielessä yllättävä, että kymmenen maan lausunto ei ollut muodoltaan mitenkään jyrkkäsanainen, vaan pikemminkin mieto. Jupakka on sinänsä silti linjassa Turkin ja länsimaiden viime aikojen väleihin.
– Länsimaiden ja Turkin kanssakäyminen on ollut tällaista pitkään. Tapausta tapauksen perään, Alaranta sanoi
Suomen lisäksi Kavalan vapauttamista vaativat Kanada, Tanska, Ranska, Saksa, Hollanti, Uusi-Seelanti, Norja, Ruotsi ja Yhdysvallat.
Myös Ruotsissa odoteltiin edelleen virallista tietoa asiasta.
– Emme ole saaneet mitään tietoa Turkin viranomaisilta, sanoi Ruotsin ulkoministeriön tiedottaja Hanna Rehn uutistoimisto TT:lle.
Ruotsin ulkoministeriö ei näin ollen aio kommentoida asiaa mitenkään, ministeriön viestintäosasto ilmoitti.
Suurlähettilään julistaminen ei-toivotuksi henkilöksi on ensimmäinen askel kohti hänen karkottamistaan.