Tuomio vartijoiden suuressa väkivaltavyyhdissä: Osa Avarnin järjestyksenvalvojista tuomittiin, osan syytteet kaatuivat

Vartijat pahoinpitelevät miehen Tikkurilassa 2:37
Järjestyksenvalvojat kuvasivat tekojaan videolle. Yllä oleva väkivaltatilanne tapahtui joulukuussa 2022 Vantaan Tikkurilan aseman lähistöllä. Video voi järkyttää herkimpiä.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut useita Avarnin järjestyksenvalvojina työskennelleitä miehiä pahoinpitelyistä ja muista rikoksista. Kaksi tuomittiin useamman vuoden mittaiseen vankeuteen. Osan syytteet hylättiin.

Joukko Avarnin järjestyksenvalvojia pahoinpiteli ihmisiä juna-asemilla ja niiden läheisyydessä Vantaalla ja Helsingissä vuosina 2020-2022.

Jutussa syytettiin rikoksista yhteensä 14 järjestyksenvalvojaa. Lisäksi syytettynä oli yksi muu henkilö, joka ei ollut järjestyksenvalvoja. Hän oli jutussa sekä vastaajana että asianomistajana.

Käräjäoikeuden mukaan 8 vastaajista syyllistyi niihin rikoksiin tai osaan niistä teoista, joista syyttäjä vaati heille rangaistusta. Mukana on myös henkilö, joka ei ollut järjestyksenvalvoja.

Kahdessa tapauksessa järjestyksenvalvojille tuomittua rangaistusta kovensi se, että rikoksen vaikuttimena oli käräjäoikeuden mukaan uhrin etninen alkuperä.

Seitsemän vastaajan osalta kaikki syytteet hylättiin. Hylätyt syytteet liittyivät pääasiassa perusmuotoisiin pahoinpitelyihin. 

Syyttäjän mukaan henkilöiden käyttämiin voimakeinoihin ei ollut perusteita. Käräjäoikeus oli tästä eri mieltä. Sen mukaan voimakeinot olivat näiden henkilöiden osalta perusteltuja ja puolustettavia.

Lisäksi käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet virkarikoksista kaikkien vastaajien osalta, sillä sen mukaan laki ei ollut näiltä osin riittävän selkeä.

Yli kolme vuotta vankeutta

Pisimmän vankeusrangaistuksen käräjäoikeus tuomitsi 24-vuotiaalle miehelle, jonka katsottiin syyllistyneen 5 törkeään pahoinpitelyyn, useisiin perusmuotoisiin pahoinpitelyihin, 2 vapaudenriistoon, väärään ilmiantoon, laittomaan uhkaukseen, huumausainerikokseen sekä vaarallisen esineen hallussapitoon.

Vuonna 1999 syntynyt Olli Robert Havukainen tuomittiin 3 vuoden ja 4 kuukauden mittaiseen vankeuteen. Lisäksi hänet määrättiin menettämään kersantin sotilasarvonsa.

Toiseksi pisimmän rangaistuksen sai 23-vuotias mies, joka käräjäoikeuden mukaan syyllistyi muun muassa 3 törkeään pahoinpitelyyn, useisiin perusmuotoisiin pahoinpitelyihin, 2 vapaudenriistoon sekä muihin lievempiin rikoksiin.

Vuonna 2000 syntynyt Valtteri Juho Vilhelm Räisänen tuomittiin kolmen vuoden vankeuteen. 

Muille tuomituille vastaajille käräjäoikeus tuomitsi joko ehdollista vankeutta tai sakkorangaistuksia.

Ehdollista vankeutta saivat 22-vuotias mies sekä 21-vuotias mies. 

22-vuotias tuomittiin puolentoista vuoden ehdolliseen vankeuteen muun muassa törkeästä pahoinpitelystä sekä avunannosta sellaiseen.

Nuorempi mies sai 5 kuukautta ehdollista vankeutta muun muassa 3 perusmuotoisesta pahoinpitelystä.  

Poliisi: Uhreiksi valikoitiin heikossa asemassa olevia

Tuomioon johtaneet rikokset tapahtuivat vuosina 2020-2022 ja tulivat julkisuuteen loppuvuodesta 2022. 

Poliisi kertoi aiemmin esitutkinnassa, että järjestyksenvalvojien väkivallan uhreiksi valikoitui pääasiassa heikommassa asemassa olevia ihmisiä, kuten päihtyneitä, jotka kuljetettiin tekojen ajaksi suojaisempaan paikkaan pahoinpideltäväksi.

Järjestyksenvalvojat kuvasivat tekojaan videolle ja myös jakoivat videoita jälkikäteen keskenään.

Esitutkinnan aikana poliisi kuvaili, että vaikkei rikoksilla ollut yhtä yhteneväistä tekotapaa, niitä kaikkia yhdisti järjestyksenvalvojien toimivallan räikeä ylittäminen sekä rikoksen uhrien nöyryytys ja alistaminen.

Oikeudenkäynti alkoi viime lokakuussa. Oikeudenkäynnin myötä julkisuuteen tuli runsaasti järjestyksenvalvojien itsensä kuvaamaa materiaalia pahoinpitelytilanteista. Haalarikameravideot olivat merkittävä osa syyttäjän näyttöä miehiä vastaan. 

Syytettynä oli yhteensä 15 järjestyksenvalvojaa. Syytekohtia oli yhteensä 24. Syytetyt itse ovat pääosin kiistäneet rikokset.

Käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen, eli siihen voi hakea muutosta hovioikeudesta. 

Lue myös:

    Uusimmat