Tuhansien eurojen menetykset – hyvinvointialueilla työntekijöiden kukkaroa kurittaa hidas muutos

Pohjois-Pohjanmaan lisäksi palkkojen harmonisointi laahaa ainakin Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirha). Molemmilta hyvinvointialueilta kerrotaan, että syynä on uuden valtakunnallisen palkkausjärjestelmän odottaminen.

Kun hyvinvointialueet aloittivat, molemmille alueille siirtyi henkilöstöä noin kahdestakymmenestä kunnasta.

– Jokaisella on ollut oma palkkausjärjestelmä, kun ovat olleet itsenäisiä toimijoita. Koska soten uusi palkkausjärjestelmäuudistus on ollut tiedossa koko hyvinvointialueiden olemassaolon ajan, emme ole lähteneet tekemään mitään väliaikaisia ratkaisuja, Partanen sanoo.

Partasen mukaan tehtävien keskinäiset vaativuudet ja palkkatasot määritetään osana uutta palkkausjärjestelmää.

Lue myös: Näin Kelan uusi pääjohtaja korjaisi hyvinvointialueiden rahoituksen: "Neljä miljardia olisi paremmassa jamassa"

Sote-sopimuksen valmistuminen venynyt

Hyvinvointialueuudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirtyi kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta (KVTES) sote-sopimuksen piiriin. Hyvinvointialueilla sovellettavaan sote-sopimukseen on tällä hetkellä valmisteilla uusi tasopalkkajärjestelmä.

Uuden palkkausjärjestelmän valmistuminen on siirtynyt useaan otteeseen, mikä on samalla venyttänyt hyvinvointialueiden harmonisoinnin saavuttamisen takarajaa.

– Sote-sopimuksen palkkausjärjestelmän piti tulla alun perin käyttöön viime vuoden loppuun mennessä. Sitten sitä siirrettiin ensin puoli vuotta tämän vuoden kesäkuun alkuun ja sitten toisen kerran nyt vielä puoli vuotta eteenpäin, Partanen sanoo.

Palkkausjärjestelmäuudistuksen on Partasen mukaan määrä tulla valmiiksi loppusyksystä.

Partasen arvio on, että sosiaali- ja terveysalan henkilöstön kohdalla palkkojen lopullinen harmonisointi olisi mahdollista saavuttaa Pohteessa aikaisintaan vuonna 2027.

KT kehotti odottamaan uutta järjestelmää

Pirhassa päätettiin viime vuoden lopussa, että palkkaharmonisoinnin tulee olla saavutettuna viimeistään vuoteen 2028 mennessä. Alun perin harmonisoinnin oli tarkoitus olla hyvinvointialueella valmiina tänä vuonna.

– Me olemme nyt yhdenmukaistaneet tehtävistä maksettavia palkkoja sen mukaan, mitä on pystytty. Mutta sitten nämä portaat, eli kuinka suuria eroja eri vaativuustasojen välille rakentuu, siitä me emme tosiaan vielä tiedä, koska se selviää vasta valtakunnan tason ratkaisujen pohjalta, sanoo Pirhan henkilöstöjohtaja Aija Tuimala.

– Tämä on myös ollut ohje Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) suunnasta meille, että ei kannata lähteä rakentamaan nyt uutta järjestelmää.

Pirkanmaan hyvinvointialueella palkkoja on pystytty kahden ja puolen vuoden aikana kuitenkin tasoittamaan harmonisointiin tarkoitetuilla paikallisilla erillä.

Sosiaalialan korkeakoulutettuja edustavan Hyytisen mukaan vuonna 2022 sovittiin palkkaohjelmasta, jossa hyvinvointialueille jaetaan paikallisia eriä, joista osa tulee kohdentaa suoraan palkkaharmonisointiin.

Hyytinen kertoo, että harmonisointiin käytettävät erät käytetään loppuun nyt kesällä 2025.

– Tämän jälkeen työnantajan pitää ikään kuin omalla rahalla lakisääteisen velvollisuuden perusteella harmonisoida, jos on vielä harmonisoitavaa, Hyytinen huomauttaa.

Pirkanmaan hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Aija Tuimala.

Viime kädessä tuomioistuin käsittelee

Pirhan henkilöstöjohtaja Tuimalan mukaan on valitettavaa, että palkkojen harmonisointi venyy näin pitkälle.

– Laissa ei ole todettu, missä ajassa harmonisointi pitää tehdä. Tärkeintä on ollut, että on suunnitelma, jonka mukaan edetään. Kyllä tässä oli ajatus ja ehkä kuvitelma, että kansalliset raamit olisi saatu aikaisemmin ja harmonisointi olisi jo pidemmällä, Tuimala sanoo.

Koska lainsäädännössä ei ole määritelty tarkkaa takarajaa palkkaharmonisoinnin toteuttamiselle, on vaikea määritellä, missä ajassa hyvinvointialueiden olisi kohtuullista saada palkkaharmonisointi maaliin.

– Jokainen ammattiliitto arvioi itse omalla kohdallaan, missä vaiheessa haluaa ryhtyä asiaan tarkemmin puuttumaan. Onko aika nyt vai joskus myöhemmin? Se on vähän vaikea kysymys, mikä on kohtuullinen aika, sanoo Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin juristi Riitta Saarikoski.

Lisäksi Saarikoski huomauttaa, että jokaisen hyvinvointialueen tilanne on erilainen, minkä vuoksi asiaa on hankala arvioida valtakunnallisesti.

Sosiaalihuollon puolelta Hyytinen arvioi, että mikäli harmonisointi on vielä kesken esimerkiksi parin kuukauden päästä, täytyy pohtia, pitääkö tapauksia lähteä viemään eteenpäin.

Hyytinen muistuttaa, että viime kädessä tuomioistuin käsittelee tapauksia, mutta tavoitteena on, että harmonisoinnin aikataulusta päästäisiin neuvotteluratkaisuihin hyvinvointialueilla.

– Pitää muistaa, että nämä ovat velvoittavia määräyksiä. Aikataulua ei voi venyttää aivan loputtomasti. Sama palkka samasta työstä on kuitenkin sellainen työoikeudellinen periaate, josta ei kovinkaan helposti voi luistaa, Hyytinen sanoo.